WWF:n kysely: Miltei puolet huomioi ilmastonmuutoksen ja luontokadon äänestäessään – lähes yhtä moni ei
Lähes puolet ympäristöjärjestö WWF:n kyselyyn vastanneista kertoo ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikuttavan siihen, ketä he äänestävät eduskuntavaaleissa. Kysely on toteutettu maaliskuun puolivälissä.
46 prosenttia vastaajista kertoi olevansa täysin tai melko samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat omaan äänestyspäätökseen. Täysin tai melko eri mieltä olevia oli lähes yhtä paljon, 43 prosenttia.
Erityisesti 30-vuotiaat ja sitä nuoremmat kertoivat huomioivansa luontokadon ja ilmastonmuutoksen äänestäessään. Heistä yli 60 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai melko samaa mieltä, kun 60–69-vuotiaissa osuus oli vain reilu kolmannes.
Poliittisesti vasemmalla olevista huomattavasti suurempi osa kertoi huomioivansa ilmaston ja luonnon kuin poliittisesti oikealla olevista.
Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn vastasi reilut tuhat ihmistä. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta huolestuneita Suomessa riittää, vaikka äänestyskoppiin asti huoli ei ulottuisikaan. Ilmastonmuutoksesta huolestuneiksi ilmoittautui 70 prosenttia ja luontokadosta 69 prosenttia.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo järjestön tiedotteessa, että luvut kertovat suomalaisten jaetusta huolesta sekä siitä, että luontokato on keskustelussa noussut ilmastonmuutoksen rinnalle.
– Huoleen on myös syytä: ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suuria kriisejä, jotka uhkaavat vakavasti hyvinvointimme perusteita, hän huomauttaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset elämässään on huomannut hitusen yli puolet kyselyn vastaajista, ja luontokadon vaikutuksia sanoo havainneensa kolmasosa.
Hieman yli puolet vastaajista katsoi, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan tulisi olla yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Rohweder muistuttaa, että kriisit uhkaavat hyvinvointia ja horjuttavat taloutta.
– Jos seuraava hallitus ei tee mittavia toimia luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi, nousee hintalappu entistä korkeammaksi.
Suomi on jo aiemmin sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. WWF sanoo luontokadon jo näkyvän Suomessakin, ja erityisesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luonnontilaiset ja vanhat metsät ovat uhattuina.
Vähän yli kolme viidestä vastaajasta kannatti valtion omistamien luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelua. Rohwederin mukaan metsäluontoa on suojeltava nopeasti, ja tehokkaimmin se onnistuu valtion omistamissa metsissä.
– Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa, mutta metsäluontomme ei voi hyvin, hän sanoo tiedotteessa.
WWF esittää luonnonsuojelun määrärahojen sitomista bruttokansantuotteeseen siten, että luontotoimiin käytettäisiin vuosittain prosentti bkt:sta. Rahoitus voitaisiin järjestön mielestä taata leikkaamalla ympäristölle haitallisia yritystukia, joita on arvioitu olevan 3,6 miljardia euroa vuodessa.
Haitallisten tukien leikkaamista kannatti hieman yli puolet kyselyn vastaajista, ja 44 prosenttia tuki luonnonsuojelun määrärahojen merkittävää lisäämistä.
