Viime vuonna käyttöön otetut tiedustelulait parantavat Puolustusvoimien tilannekuvaa hyvinkin merkittävästi, arvioi tuleva tiedustelupäällikkö
Pääesikunnan uudeksi tiedustelupäälliköksi tammikuussa nouseva kontra-amiraali Juha Vauhkonen on viime vuodet seurannut hyvin läheltä, miten kansainvälinen yhteistyö Euroopassa on kulkenut monien myräköiden läpi.
Hän on toiminut neljä ja puoli vuotta Brysselissä Suomen sotilasedustajana Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa.
Viime aikoina esimerkiksi Natoon kuuluvat Kreikka ja Turkki ovat uhitelleet toisilleen. EU:ssa taas tyrskyjä on nostattanut Britannian ero unionista.
Erilaisten kiistojen vaikutukset näkyvät Vauhkosen mukaan tiettyjen asioiden hidastumisena, mutta isoissa kysymyksissä yhteisiä linjauksia on pystytty löytämään.
Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen on kuitenkin hänen mukaansa vaikuttanut Suomen Nato-kumppanuuteen.
– Itämerestä on tullut myöskin Naton silmissä taas kylmän sodan jälkeen mielenkiintoinen paikka, Vauhkonen arvioi.
Kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä Nato jakavat huolen siitä, mihin suuntaan turvallisuustilanne Itämerellä on kehittymässä. Vauhkonen lisää, että Suomi ja Ruotsi tekevät hieman erilaista kumppanuustyötä Naton kanssa kuin Naton muut kumppanimaat.
– Perusasioita tämä ei muuta millään tavalla, me olemme kumppaneita.
Tulevasta tiedustelupäällikön tehtävästään Vauhkonen ei halua tarkkaan puhua, koska ei ole vielä päivääkään toiminut tiedustelupäällikkönä. Hän kuvailee tiedustelupäällikön pestin olevan hyvin operatiivinen tehtävä, jossa pääsee tekemisiin konkreettisten, käsin kosketeltavien asioiden kanssa.
Tiedusteluasioiden kanssa hän on ollut suoraan tekemisissä aivan uransa alussa 1990-luvulla ja myöhemmin 2000-luvun alkupuolella työskennellessään Saksassa puolustusasiamiestehtävissä.
Muuten urallaan Vauhkonen on toiminut muun muassa Merivoimien esikuntapäällikkönä, Uudenmaan prikaatin komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Apulaissotilasasiamiehenä ja sotilasasiamiehenä Vauhkonen on toiminut Berliinin lisäksi Prahassa ja Bratislavassa.
Työtehtäviensä puolesta Vauhkonen ei ole ollut läheisesti Venäjän kanssa tekemisissä, eikä hän puhu venäjää.
Kesäkuussa 2019 käyttöön otetut uudet tiedustelulait antoivat sekä suojelupoliisille että sotilastiedustelulle laajemman mahdollisuuden hankkia sekä hyödyntää tietoa Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista.
Vauhkonen muotoilee, että aiemmin Suomen sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö oli melko niukkaa.
– Uskoisin, että lain myötä koko Puolustusvoimien tilannetietoisuus paranee hyvinkin merkittävästi ja tietysti antaa Puolustusvoimille huomattavasti laajemmat valtuudet torjua ulkopuolista tiedustelutoimintaa.
Sotilastiedustelussa tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, mutta Vauhkonen ei halua avata asiaa tarkemmin.
Herättävätkö Suomen keräämät tiedot erityistä kiinnostusta kansainvälisissä kumppaneissa?
– Varmaan on sellaisia tietoja, jotka herättävät kumppaneissa kiinnostusta. Ei kai sitä yhteistyötä muuten tehtäisi, jos ei siitä olisi molemmille puolille hyötyä.
Suomen sotilastiedustelu antaa ensi vuonna ensimmäisen julkisen raportin omasta toiminnastaan. Haasteeksi siinä Vauhkonen kiteyttää sen, miten kertoa salaisista asioista julkisesti.