Tämä kaupunkikeskusta taas elinvoimavertailun ykkönen – Mikä saa pääkaupungin jäämään kakkoseksi?
Tampere sijoittui toista vuotta putkeen kärkipaikalle suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa. Helsinki ja Turku ylsivät seuraaville sijoille.
Tampereen keskustan elinvoimaisuuden taustalla ovat kaupungin viime vuosien suuret keskustainvestoinnit sekä vilkas tapahtumatuotanto. Tiedot ilmenevät Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen jokavuotisesta elinvoimamittauksesta.
Tampereella areena, Ratinan kauppakeskus sekä viime vuonna valmistunut Tammelan stadion sijaitsevat kaikki noin kilometrin säteellä keskustasta ja tukevat siten sen elinvoimaa. Lisäksi elinvoimaa lisää myös ratikka, joka mahdollistaa ihmisten sujuvan liikkumisen keskustaan.
Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys julkaisee vuosittain keskustojen elinvoimatiedot. Elinvoimamittauksessa laitettiin tänä vuonna järjestykseen 35 kaupunkia.
Kaupunkikeskustojen elinvoimamittaus perustuu liiketilojen seurantaan. Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä vähemmän siellä on tyhjiä liiketiloja ja mitä enemmän lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita.
Lisäksi mittaustulokseen vaikuttavat kilometrin säteellä keskustasta asuvien ihmisten määrä sekä asukaslukuun suhteutettu elinvoimaluku.
Keskustojen elinvoima on keskimäärin heikentynyt Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Viime vuoteen verrattuna elinvoimaluku on laskenut keskimäärin neljä prosenttia.
Elinvoimamittauksen laskennasta vastaava keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms kertoo matkailuvirtojen vähenemisen sekä korona-aikana yleistyneen etätyön vaikuttavan voimakkaasti kaupunkikeskustojen asiointimääriin.
– Helsingin keskustan elinvoima on kärsinyt isoista kaupungeista eniten etätyön lisääntymisestä. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että ihmiset jättävät tulematta lounaskuppiloihin, vaan myös siitä, etteivät ihmiset asioi työmatkalla keskustassa.
Helsingin keskustan elinvoimaan vaikuttaa myös kaupungin monikeskuksisuus. Helsingissä kattavat palvelut löytyvät useista eri keskuksista, minkä vuoksi ihmisillä ei ole tarvetta suunnata ydinkeskustaan asioimaan.
– Yleisesti kaupunkien tulisi muistaa, että kauppaa löytyy joka puolelta. Investoinnit vapaa-ajan viettoon ja kulttuuriin tekevät keskustoista houkuttelevampia kuin yksittäiset kauppakeskukset. Keskustan houkuttelevuuden kautta onnistutaan kasvattamaan myös kauppojen ja ravintoloiden asiakasmääriä, sanoo Wilhelms.
Porvoo ylsi pienemmistä kaupungeista korkeimmalle sijoittuessaan mittauksessa viidenneksi. Porvoon keskustassa tyhjien liiketilojen osuus on suomalaisista kaupungeista matalimmalla tasolla.
– Porvoon keskustan elinvoimaisuuteen vaikuttaa torin laidalla sijaitseva hypermarketti, joka tuo keskustaan laajat palveluvalikoimat sekä hyvät pysäköintijärjestelyt. Elinvoimaisuutta lisää myös Porvoon vanhakaupunki, joka houkuttelee keskustaan väkeä ympäri vuoden, Wilhelms sanoo.
Porvoon lisäksi kolmessa vuodessa keskustojensa elinvoimaa ovat onnistuneet nostamaan Hyvinkää, Tornio-Haaparanta, Loimaa ja Maarianhamina.
Tornio-Haaparanta on aiempina vuosina menestynyt mittauksessa heikosti, mutta nyt kaupunkikeskustassa on vähentynyt tyhjien liiketilojen määrä, mikä on nostanut sen elinvoimaa.
Rovaniemen keskusta oli Pohjois-Suomen kaupunkikeskustoista elinvoimaisin sijoittuessaan vertailussa yhdeksänneksi. Kansainväliseen talvimatkailuun tukeutuva Rovaniemen keskusta ohitti vertailussa muun muassa Oulun.
Kolmen vuoden ajanjaksolla elinvoimaisuus on laskenut voimakkaimmin Porin ja Seinäjoen keskustoissa.