Kuntarahoitus: Taloudessa on näkyvissä käänteen merkkejä

Kuntarahoitus alentaa arviotaan bkt:n tämän vuoden kasvusta 0,3 prosenttiin, kun arvio oli aiemmin 0,5 prosenttia.

Lisäksi Kuntarahoitus alentaa ensi vuoden kasvuennustettaan kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin.

Yksi syy tähän on edelleen jatkuva yksityisen kulutuksen vaisuus.

Huolia kuluttajille ovat Kuntarahoituksen mukaan tuoneet muun muassa sosiaalietuuksien mittavat leikkaukset sekä työttömyyden odottamattoman voimakas kasvu.

Toinen taloutta tänä vuonna jarruttanut tekijä ovat Kuntarahoituksen mukaan säästöt julkisessa palvelutuotannossa ja investoinneissa. Ilman niiden negatiivista vaikutusta bkt olisi kolmannen vuosineljänneksen jälkeen puolisen prosenttia vuoden lähtötasoa korkeammalla, kun se nyt on puoli prosenttia vuodenvaihdetta matalammalla.

Kaikesta huolimatta taloudessa on Kuntarahoituksen mukaan kuitenkin näkyvissä käänteen merkkejä. Vienti ja yksityiset investoinnit ovat olleet kasvussa. Vienti kasvoi viime vuonna lähes kaksi prosenttia ja vähintään sama tahti näyttää jatkuvan tänä vuonna, luottolaitos arvioi.

Yksityinen kulutuskin on Kuntarahoituksen mukaan hiljalleen paranemassa. Kotitalouksien säästämisaste on jo poikkeuksellisen korkea, ja reaalitulojen kasvun pitäisi vähitellen kääntää yksityinen kulutus nousuun.

Työttömyyden hidas lasku, lainakorkojen laskun pysähtyminen sekä maailmanpoliittinen epävarmuus pitävät kotitaloudet silti edelleen varpaillaan.

Maailmantalouden epävarmuus pitää suhdanneriskit Kuntarahoituksen mukaan koholla. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikan lopullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, ja geopolitiikan jännitteet voivat synnyttää uusia kriisejä.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien säästötoimet ovat purreet. Kunnissa on tehty sopeutuksia ja painettu jarrua myös investoinneissa. Kuntien tämän vuoden rahoitusalijäämä onkin jopa 800 miljoonaa euroa puolen vuoden takaista Kuntarahoituksen ennustetta pienempi. Kuntien nettovelanotto olisi näin jäämässä suunnilleen edellisvuoden tasolle.

Suurten kaupunkien investointitahti ei ole hidastumassa. Kuusi suurinta kaupunkia vastaavat jo yli kolmanneksesta Suomen väestöstä ja lähes puolesta kaikista kuntien investoinneista. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku.

Ensi vuonna kuntaveroprosentti nousee 38 kunnassa ja laskee viidessä. Myös suurilla kaupungeilla on sopeutustarpeita. Kuntarahoituksen mukaan 21 suurimmasta kaupungista 11 ennakoi alijäämäistä tulosta ensi vuodelle.