Työyhteisön ongelmat ennen pandemiaa kostautuivat kriisiaikana, kertoo tutkimus
Pandemia-aikaa edeltäneet riskitekijät, kuten puutteet työyhteisön toimivuudessa, kostautuivat kriisiaikana. Näin kertoo Työterveyslaitoksen tuore tutkimus, jossa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia koronapandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022.
Tutkimuksessa selvisi, että psykososiaaliset tekijät ennen kriisiaikaa, kuten epäoikeudenmukainen johtaminen tai toimimaton työyhteisö, heikensivät työhyvinvointia entisestään koronapandemian aikana.
– Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana, arvioi johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Etätyön tekeminen vaikuttaa tutkimuksen mukaan tukeneen työntekijöiden kriisikestävyyttä, kun taas lähityötä koko pandemia-ajan tehneillä työkyky heikentyi.
Työkuormituksen hallinnan havaittiin tutkimuksessa olevan erityisen tärkeä työkykyä ja palautumista tukeva tekijä kriisiaikana.
Eniten henkistä kuormitusta pandemia lisäsi terveys- ja opetusaloilla. Toisaalta terveysalan henkilöstö koki myös useimmissa tapauksissa, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.
Kokonaisuudessaan noin 60 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen työhönsä melko paljon tai paljon. Enimmäkseen vaikutukset koettiin kielteisiksi, etenkin opettajien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja pelastajien keskuudessa.
Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa pandemian tuomia muutoksia pidettiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.
Tutkimuksessa selvisi myös, että koronavirustartunta vuonna 2020 lisäsi sairauspoissaolojen riskiä vuosina 2021 ja 2022. Tutkimuksessa otettiin huomioon vastaajien yksilölliset riskitekijät ja pandemia-aikaa edeltävät sairauspoissaolot.
Suurin koronainfektion tuoma riski sairauspoissaoloihin oli palvelu- ja hoitoalan ammateissa.
Tutkijat pitivät yllättävänä sitä, että koronapandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta näyttäisi lisänneen sairauspoissaolojen riskiä parikin vuotta koronatartunnan jälkeen.
– Mahdolliset selitykset voivat liittyä long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin, lisääntyneeseen herkkyyteen sairastua muihin tauteihin, mielenterveyteen aiheutuneisiin vaikutuksiin tai sairauspoissaolokäyttäytymisen muutoksiin, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta arvioi tiedotteessa.
Ervastin mukaan tutkimuksen tulokset antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohtaa ulkoinen kriisi.