Jyräävätkö pitkän matematiikan kirjoittajat opiskelijavalinnassa uudistuksen jälkeen?

Viime keväänä toteutuneen korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen myötä pitkän matematiikan kirjoittaneita päätyy yhä enemmän myös aloille, joilla aineen osaamisesta ei näytä olevan suoraa hyötyä.

–  Yliopistoilla humanistisilla aloilla vuonna 2019 lähes 25 prosenttia oli pitkän matematiikan kirjoittaneita, ja viime vuonna heitä oli 28,5 prosenttia, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvönen mainitsee esimerkiksi.

Lisäksi kasvatusaloilla opiskelupaikan vastaanottaneissa ja pitkän matematiikan kirjoittaneiden hakijoiden määrässä nousua oli vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin neljä prosenttiyksikköä. Taiteiden ja kulttuurin aloilla nousua oli eniten, peräti yli viisi prosenttiyksikköä.

Yliopistoista opiskelupaikan vastaanottaneissa oli uudistusvuonna 2020 pitkän matematiikan kirjoittaneita noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän, yhteensä 59,5 prosenttia.

–  Edelleen lyhyellä matematiikalla pääsee yliopistoon ja ilman matematiikkaakin, mutta kyllä siinä nyt on muutos tapahtunut. Se on melko selvää, Hyvönen sanoo.

Hyvösen mukaan kaikkein eniten asema on heikentynyt niillä, jotka eivät kirjoita lainkaan matematiikkaa.

–  Vuonna 2019 yliopistoissa 13 prosenttia paikan vastaanottaneista ei ollut kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan. Uudistuksen jälkeen vuonna 2020 luku oli 9,5 prosenttia.

Lyhyen matematiikan kirjoittaneiden osuus pysyi hakualoilla samana kuin aiemminkin.

Pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuus pysyi samana sellaisilla aloilla, joille ovat aiemminkin hakeutuneet oppiainetta eniten opiskelleet – kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja tietojenkäsittelyn sekä tietoliikenteen alalla.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä arvelee, että opiskelijavalintauudistus on tuonut näkyviin pitkän matematiikan merkityksen useilla aloilla.

Tilastoissa pitkän matematiikan ylioppilaskokeisiin ilmoittautumisissa näkyy myös, että tyttöjen määrä – yli 53 prosenttia – on ohittanut poikien määrän pitkän matematiikan kirjoittajissa.

Toki tyttöjä on lukioissa enemmän, joten myös lyhyen matematiikan kokeeseen ilmoittautuneista enemmistö on tyttöjä.

Opetusneuvos Hyvönen kertoo, että ammattikorkeakouluopiskelijoiksi on perinteisesti päätynyt vähemmän pitkän matematiikan kirjoittajia kuin yliopistoihin. Uudistuksen jälkeinen trendi on havaittu niissä vastaavana kuin yliopistoissa.

–  Vuonna 2019 ammattikorkeakouluissa pitkän matematiikan kirjoittaneita oli 26 prosenttia ja vuonna 2020 noin 30 prosenttia. Matematiikan kirjoittamatta jättäneiden osuus oli 19 prosenttia vuonna 2019, kun viime vuonna osuus oli tippunut 15,5 prosenttiin.

Hän muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen pisteytyksissä matematiikka on aina yksi viidestä aineesta. Yliopistossa matematiikan merkitys vaihtelee aineittain.

Hyvösen mukaan vain pisteytysmalleja katsomalla on vaikea arvioida, miten tärkeä olisi kirjoittaa parhaimmat pisteet antavaa matematiikkaa tai fysiikkaa, kun ei voi tietää, mitä muut alan hakijat kirjoittavat.

–  Monenlaisia valintoja tekemällä päätyy eri aloille, ja meillä on edelleen muitakin valintatapoja kuin todistusvalinta kummallekin korkeakoulusektorille.