EKP otti entistä järeämmät välineet käyttöön taistelussa euroalueen koronakriisiä vastaan – osto-ohjelmaan 600 miljardia lisää
Euroopan keskuspankki EKP paisutti velkakirjojen osto-ohjelmaansa entistä suuremmaksi torstaina ja ilmoitti sen jatkuvan ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun.
Osto-ohjelma kasvaa 600 miljardilla eurolla ja sen uudeksi loppusummaksi tulee siten 1 350 miljardia euroa.
Suomalaisekonomistit olivat odottaneet, että ohjelma kasvaisi enintään 500 miljardilla.
– Kun odotukset olivat kasvaneet, EKP halusi kasvattaa osto-ohjelmaa vähän yläkanttiin, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi STT:lle.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen oli ennakoinut 250–500 miljardin euron lisäystä.
Heiskasen mukaan odotettua suurempi osto-ohjelman kasvatus näkyi markkinoilla muun muassa siten, että Italian valtiolainojen korot laskivat ja euro vahvistui, kun päätöksen nähtiin auttavan Italiaa ja vakauttavan euroalueen rahoitusmarkkinoita.
EKP käynnisti maaliskuussa osto-ohjelman, jonka puitteissa se saattoi ostaa eurovaltioiden velkakirjoja yhteensä 750 miljardilla eurolla tämän vuoden aikana.
Ohjelmasta on toteutettu noin kolmannes, mutta katon oli arvioitu tulevan vastaan lokakuussa.
EKP:n neuvoston torstainen kokous on ensimmäinen Saksan perustuslakituomioistuimen toukokuun alussa tekemän keskuspankkia koskevan linjauksen jälkeen.
Tuomioistuin kyseenalaisti tuolloin EKP:n vuonna 2015 käynnistämän osto-ohjelman lainmukaisuuden. Se edellytti keskuspankilta selvitystä siitä, onko paketti ollut suhteessa sille asetettuun tavoitteiseen pitää yllä euroalueen hintavakautta.
Pääjohtaja Christine Lagarde ei juuri lotkauttanut korvaansa Saksan tuomioistuimen linjaukselle, vaan totesi, että EKP on EU-tuomioistuimen alainen toimielin.
– Tämä tuomio on suunnattu Saksan hallitukselle ja parlamentille.
Lagarde sanoi luottavansa, että kysymykseen löytyy ratkaisu, joka ei murenna EKP:n itsenäisyyttä, EU-lainsäädännön ensisijaisuutta eikä EU-tuomioistuimen aiempaa linjausta, joka totesi osto-ohjelman perussopimusten mukaiseksi.
Keskeiset korkonsa EKP piti ennallaan eli ohjauskoron nollassa ja pankeilta perittävän talletuskoron -0,5 prosentissa. Korkopäätökset ovat ekonomistien mukaan odotusten mukaisia.
EKP ennakoi, että euroalueen bkt kutistuu koronakriisin seurauksena 8,7 prosenttia tänä vuonna. Paluu kasvu-uralle voi alkaa vuoden kolmannella neljänneksellä.
Ensi vuonna kasvua syntyisi 5,2 prosenttia. Kasvu jatkuisi vuonna 2022 arviolta 3,3 prosentin tahtia.
Euroalueen inflaatio, joka ennakkolukujen mukaan laski 0,1 prosenttiin toukokuussa, on EKP:n arvion mukaan tänä vuonna 0,3 prosenttia, ensi vuonna 0,8 ja 1,3 vuonna 2022.