Ekonomistit: Koronarajoitusten varovainen purku ei riitä potkaisemaan taloutta liikkeelle – "Rajoitukset ovat siirtyneet ihmisten takaraivoon"
Hallituksen eilen ilmoittama koronarajoitteiden varovainen purku ei vielä riitä saattamaan Suomen taloutta täyteen vauhtiin, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Elina Pylkkänen.
Taustalla vaikuttavat psykologiset tekijät.
– Rajoitukset ovat siirtyneet ihmisten takaraivoon sillä tavalla, että vältellään läheisiä ihmiskontakteja, Pylkkänen sanoo.
Läheisiä ihmiskontakteja syntyy muun muassa, kun kuluttajat ostavat palveluja.
Pylkkäsen mukaan toimet jäävät sen vuoksi puolitiehen, eikä markkinoille saada aikaiseksi täyttä tohinaa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo, etteivät hallitukset päätökset riitä palauttamaan taloutta normaaliin tilanteeseen.
Hänen mukaansa kyse on tasapainottelusta epidemian ja talouden avaamisen kanssa.
– Olisin itse tehnyt joitakin asioita nopeammin, mutta ymmärrän, että pitää olla varovainen ja harkitseva, Urrila pohtii.
Hän haluaa, että olisi pitänyt saada nopeammin selvyyttä esimerkiksi ravintoloiden avaamiseen.
Ravintoloiden avaaminen siirtyy kesäkuun alkuun, mutta senkin jälkeen on epäselvyyttä, millä ehdoin ravintolat voivat toimia.
– Selkeys on yrityksille hyvin tärkeää, kun ne suunnittelevat toimintaansa eteenpäin, Urrila muistuttaa.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi, ettei toipuminen tapahdu sormia napsauttamalla, kun rajoitukset poistuvat.
– Ihmisten täytyy kokea olonsa turvalliseksi liikkua ja kuluttaa, Koivu tähdentää.
Hänen mukaansa suurin jarru talouden toipumisessa on edelleen koronavirus.
Maaliskuussa korttimaksamisessa tapahtui 25 prosentin romahdus. Sitä ei esimerkiksi lomautusten tai työttömyyden uhka selitä.
Nyt Nordea näkee kuitenkin jo tiettyjä merkkejä kulutuksen kasvusta.
Koivu kertoo, että korttimaksaminen oli lisääntynyt selvästi jo huhtikuun puolivälissä muun muassa parturi-kampaamoissa.
Maalis-huhtikuussa on syntynyt patoutunutta kysyntää, joka on alkanut purkautua.
– Kukaan ei käynyt leikkauttamassa hiuksiansa eikä tekemässä normaaleja kevätostoksia. On ollut pakko lähteä liikkeelle viime viikkoina, Koivu sanoo.
Lomautettujen ja työttömien tulokehityksellä on hänen mukaansa myös iso rooli talouden toipumisessa.
Kun akuuteimmasta kriisistä selvitään, kysynnän kehitys tulee jälleen riippumaan työmarkkinoista.
PT:n Pylkkäsen mukaan ongelmana kulutuksessa on tällä hetkellä se, että monet yritykset ovat joutuneet pitämään oviaan kiinni.
Asiakkaita ei ole, sillä ihmiset haluavat välttää sosiaalista kanssakäymistä virusinfektion pelossa.
– Sen takia markkinat ovat kiinni tarjontapuolelta. Ei hyödytä mitään, vaikka me kuinka subventoisimme kuluttajia, koska kulutusmahdollisuuksia ei ole, Pylkkänen huomauttaa.
Hänen mukaansa vasta sen jälkeen, kun yrityksille avataan mahdollisuus avata ovensa, kulutuskysyntä voi käynnistyä.
– Tarjonnan täytyy olla mahdollista ennen kuin kulutusta lähdetään elvyttämään.
Pylkkänen arvioi, että pankkien tarjoamat asuntolainojen lyhennysvapaat tukevat kotitalouksien ostovoimaa.
– Lyhennysvapaat ovat määräaikainen toimenpide, mutta ne auttavat samalla tavalla kuin julkisen vallan elvytystoimet.
Tässä vaiheessa on todella vaikeata arvioida, missä tilanteessa olemme syksyllä.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu
EK:n Urrila muistuttaa, että talouden syvin kuoppa osuu eri ennusteiden mukaan huhti-kesäkuulle.
Suomessa koronakriisi ei kuitenkaan ole vielä näkynyt kovin paljoa suurissa vientiyrityksissä.
Urrila arvioi, että vientiteollisuuden kohtalo riippuu suurten vientimaiden tilanteesta, jos koronakriisi jatkuu niissä pitkään.
Nordean Koivu huomauttaa, että lähitulevaisuuteen liittyy valtavasti epävarmuutta.
Ennusteet Suomen talouden tilasta loppuvuonna vaihtelevat poikkeuksellisen paljon.
Koronaviruksen lisäksi Suomen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa maailmantalouden kehitys.
– Tässä vaiheessa on todella vaikeata arvioida, missä tilanteessa olemme syksyllä, Koivu sanoo.
Pylkkänen kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, miten eri maissa on toteutettu koronaviruksesta johtuvia rajoituksia.
Muun muassa Ruotsissa rajoitukset ovat merkittävästi kevyemmät kuin Suomessa.
– Liberaalillakin strategialla on saavutettu tuloksia, Pylkkänen arvioi.
Hänen mukaansa valmiuslain käyttöön ottaneessa Suomessa on vaikeampi purkaa rajoituksia kuin Ruotsissa.
Suomen hallituksen on pystyttävä purkamaan systemaattisesti rajoituksia, kun Ruotsi selviää pelkästään seuraamalla tilannetta ja reagoimalla siihen.
– Sulkemispäätös on helppo, mutta avaamispäätökset tulevat olemaan aina vain vaikeampia, koska emme tiedä viruksen levinneisyyttä, emmekä ole edes testanneet kaikkia, Pylkkänen sanoo.