Ekonomisti: Hallitus jätti yhden parhaimman keinon käyttämättä rakennusalan tukemisessa – "Ihmettelen, ettei sitä hyödynnetty"

Ekonomisti Vesa Vihriälä hämmästelee sitä, että hallituksen rakennusalalle kohdistamista tukitoimista näyttävät puuttuvan kokonaan keinot korjausrakentamisen edistämiseen.

Vihriälä sanoo Suomenmaalle, että korjausrakentamisen edistäminen olisi hänen mielestään ollut työllistämisen ja nopeavaikutteisuuden kannalta paras keino helpottamaan rakennusalan ahdinkoa.

Hänen mukaansa korjausrakentamista oltaisiin voitu vauhdittaa jonkinlaisella porkkanalla kuten taloyhtiöille suunnattavalla tuella. Samansuuntaista ratkaisua ehdotti ennen budjettiriihtä ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).

– Jos rakennusalaa halutaan tukea ilman suoria tukia, niin juuri korjausrakentaminen on mielestäni se, mistä niitä keinoja voisi löytyä suhteellisen pienellä panostuksella. Ihmettelen, ettei sitä hyödynnetty, Vihriälä summaa.

Hallitus kertoi tiistaina julkistetussa budjettiriihessä tukevansa rakennusalaa muun muassa jatkamalla ARA-asuntotuotantoa, panostamalla erityisryhmäasuntoihin, sujuvoittamalla asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sekä korottamalla ASP-korkotukilainan enimmäismäärää.

Vihriälän mielestä esitetyt keinot ovat sinänsä ihan hyödyllisiä, mutta hän epäilee niiden vaikuttavan rakennusalan tilanteeseen kovin nopeasti.

– En usko, että esimerkiksi ASP-korkotukilainan enimmäismäärä korottamisella on hirveän suurta vaikutusta asuntorakentamiseen.

Vihriälä luonnehtii myös hallituksen verolinjauksia ristiriitaisiksi suhteessa hallituskauden päätavoitteeseen eli velkaantumisen taittamiseen.

Vihriälän mielestä ongelmallista on se, että hallitus keventää osin verotusta, mutta ei kompensoi sitä mitenkään muilla veronkiristyksillä.

– Velkaantumista tulisi hillitä. Siihen sopii huonosti se, että verotus kokonaisuutena kevenee. Kun alijäämä on tällainen, en näe verotuksen keventämistä tilapäisestikään järkevänä, jos taantumasta ei tule ennustettua pahempi, Vihriälä sanoo.

Palkansaajien verotus kevenee ensi vuoden budjettiehdotuksessa etenkin siksi, että työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan.

Vihriälän mukaan verotus helpottuu “ihan huomattavalla tavalla”.

Sen hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että verotuksessa halutaan tarkistaa ja alentaa työn verotusta. Helpotuksille pitäisi kuitenkin löytää korvaavia verotuksen nostoja toisaalta, jos tavoite on saada sopeutettua julkista taloutta.

Vihriälän mukaan verohelpotuksiin Suomella ei vain ole varaa. Päinvastoin, nykyisessä taloustilanteessa olisi hänen mielestään mahdollisuuksia jopa pienille päätösperäisille veronkiristyksille, kun veropohjan rapautuminen alentaa veroastetta.

– Olisin toivonut, että velkaantumisen taittamisessa ja julkisen talouden sopeuttamisessa olisi käytetty hyödyksi verotusta.

– Toki meidän veroasteemme on edelleen korkea. Hirveästi sitä liikkumavaraa ei ole.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) korostivat budjettiriihen tiedotustilaisuudessa tiistaina, että Suomen talouden tilanne on ennakoitua pahempi.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että sopeutustoimia tarvitaan lisää jopa miljardin euron edestä, jotta velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään kuluvan vaalikauden taitteessa.

Vihriälän mukaan lisätoimille ei kuitenkaan ole tarvetta ainakaan sen perusteella, millaista kasvua talousennusteet Suomelle tällä hetkellä ennakoivat.

Hänen mukaansa edessä ei ole dramaattista taantumaa, vaikka heikon taloudellisen kehityksen aika näyttääkin olevan näköpiirissä. 

– Hallituksen asettamaa kuuden miljardin sopeutustoimien tarvetta ei ole tällä hetkellä tarvetta asemoida uudelleen. Jos heikko taloustilanne syvenee ja jatkuu pidempään, sitten lisäsopeutuksia täytyy etsiä.