Ekonomisti ei pelkää inflaatiota – uskoo bensankin hinnannousun pysähtyvän
Suomessa ei ole nähtävissä merkkejä kuluttajahintojen laajoista nousupaineista. Näin arvioi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tuoreiden inflaatiolukujen pohjalta.
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että inflaatio heinäkuussa oli 1,9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Inflaatio Suomessa on ollut noin kahden prosentin tasolla huhtikuusta alkaen.
Lievän hidastumisen selittää Tilastokeskuksen mukaan muun muassa rahapelien hintojen lasku. Myös laivamatkat ja korvattavat reseptilääkkeet sekä asuntolainojen keskikorko ja kulutusluottojen korot halpenivat.
Kuluttajahintoja vuoden takaiseen verrattuna nostivat eniten muun muassa bensiinin ja dieselin sekä omakotitalojen ja osakehuoneistojen kallistuminen.
Ekonomistit maailmalla ovat olleet huolissaan korkean inflaation mahdollisuudesta, kun talous nousee koronakriisistä elpymispakettien saattelemana.
Yhdysvalloissa hinnat nousivat kesäkuussa runsaat viisi prosenttia. Britanniassa nousu oli 2,5 prosenttia, ja maan keskuspankki odotti loppuvuodelle neljän prosentin inflaatiopiikkiä.
Appelqvist arvioi, että Suomessa kotitalouksille kertyneet säästöt purkaantuvat hiljakseen, eikä pitkälle ajanjaksolle ajoittuva kysynnän kasvu täten aiheuta valtavaa dramatiikkaa.
– Myöskään bensan hinnannousu tuskin jatkuu enää tulevaisuudessa, kun tuotantomääriä pyritään nostamaan, Appelqvist totesi pankin tiedotteessa.
Appelqvistin mukaan oikeastaan ainoa tapa inflaation pysyvälle nousulle olisi ylisuuriin palkankorotuksiin johtava riehaantuminen loppuvuonna alkavalla työmarkkinakierroksella.
– Jonkin verran kovia puheita onkin kuultu, mutta todennäköisemmältä näyttää melko maltillisen palkankorotuslinjan jatkuminen, Appelqvist arvioi.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio heinäkuussa oli 2,2 prosenttia yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä seurattuna. Suomessa vastaava luku oli 1,8 prosenttia.