"Eivät ole saaneet läpi yhtäkään lupaamaansa tavoitetta" – keskustaedustaja laukoo kovilla turpeesta ja perussuomalaisista
Keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä muistuttaa perussuomalaisten luvanneen jo edellisellä hallituskaudella pelastaa turvetuotannon, jos pääsee valtaan.
Näin ei ole kuitenkaan Mehtälän mukaan tapahtunut, kun eduskunta on käsitellyt ensi vuoden budjettia ja monivuotista rahoituskehystä.
– Turpeen osalta voi todeta, että perussuomalaiset eivät ole saaneet läpi yhtäkään lupaamaansa tavoitetta. Ihmetystä tämä herättää erityisesti siksi, että hallituksessa ei ole ensimmäistäkään ideologisesti turvetta vastustavaa puoluetta. Nyt olisi ollut ainutkertainen mahdollisuus vaikuttaa turpeen kohteluun, toteaa Mehtälä Suomenmaan blogissaan.
Keskustaedustajan mukaan nykyinen hallitus on sen sijaan linjannut, että turpeen energiakäytöstä luovutaan kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä, kuten asiasta vastaava ministeri Kai Mykkänen (kok.) on vahvistanut.
– Lisäksi turpeen varmuusvarastoinnista hallitus kirjasi Huoltovarmuuskeskuksen muistion mukaisesti, mikä ei turpeen käyttöä muuta. Muistion mukaisesti varastoitavalla turvemäärällä lämmittää Seinäjoen kokoista maalaiskaupunkia yksistään vain kolme talvea. Lopputulema on kuin kasvomaskien kohdalla koronan yllättäessä, Mehtälä vertailee.
Tilannetta ei Mehtälän mukaan pelasta edes hallitusohjelman kirjaus, että kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi.
– Energiaturpeen tuotannon loppuessa myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto muuttuu kannattamattomaksi. Kotieläintilat, kasvihuoneet, taimitarhat ja maanrakennusyrittäjät kysyvät nyt niiden saatavuuden perään. Alan ammattilaisten arvion mukaan kuiviketurve loppuu kolmen vuoden kuluessa, hän varoittaa.
Timo Mehtälän mielestä nyt tarvitaan keinoja tilanteen pelastamiseksi.
– Kasvu- ja kuiviketurpeen turvaamiseen tarvitaan turvepohjaisia tuotteita, joiden kotimaahan jäävä lisäarvo on energiaturvetta korkeampi. Aktiivihiili on siitä käypä esimerkki. Lisäksi T&K-rahoitusta pitäisi ohjata alan tuotantoinvestointeihin, turvetuotannon lupamenettelyjä pitäisi kehittää sujuvammiksi ja turvetuotantoalueiden jälkihoitotoimia pitäisi vahvistaa, Mehtälä paaluttaa.
– Tähän tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua jäykän ja kalliin lupajärjestelmän sekä vesiensuojelutoimenpiteiden aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nämä estävät pienimuotoisen turpeen käytön ollen taloudellisesti liian raskas alan toimijalle, hän muistuttaa.