Eduskunta sai ensimmäisen naispääsihteerin

Eduskunta sai perjantaina historiansa ensimmäisen naispääsihteerin.

Eduskunnan nykyinen lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola, 59, valittiin vuodenvaihteessa eläköityvän Seppo Tiitisen seuraajaksi eduskunnan suljetussa lippuäänestyksessä. Hän sai vaalissa 107 ääntä.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sai 46 ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio 27 ääntä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) valtiosihteeri Jari Partanen sai kaksi ääntä.

Paavolan nosti virkaan lopulta hänen pätevyytensä lisäksi se, että suuret puolueet eivät saaneet aikaan poliittista sopimusta asiasta.

Paavolan valinnan taakse asettuivat lopulta suurista puolueista keskusta ja perussuomalaiset. Hän sai vankan tuen myös pienistä eduskuntaryhmistä.

Kokeneen eduskunnan virkamiehen Paavolan eduksi toimi se, ettei kenelläkään ollut varsinaisesti mitään hänen valintaansa vastaan. Se on aina eduksi riitaisissa nimitystilanteissa.

Nykyinen lainsäädäntöjohtaja on eduskunnassa arvostettu ja hyvin pidetty henkilö. Poliittista taustaa hänellä ei ole.

– Ei ole, eikä tule, hän napauttaa.

Myös väistyvä pääsihteeri Tiitinen taisi saada itselleen mieluisan seuraajan. Paavola paljasti valintansa jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Tiitinen toivoi hänen hakevan tehtävää viime keväänä käydyssä kehityskeskustelussa.

– Se oli semmoinen ensimmäinen siemen, hän myöntää.

Paavola sanoi uskovansa Tiitisen ajatelleen myös tiettyä jatkuvuutta. Eduskunnan täysistuntoprosessissa kokemus on tärkeää, jotta yllättävätkin tilanteet pystyy hoitamaan.

Keskusta joutui lopulta luopumaan omasta ehdokkaastaan Jari Partasesta, kun tälle ei löytynyt tukea muista eduskuntaryhmistä.

Myöskään varavaihtoehtona esillä olleelle valtiovarainministeriön budjettipäällikölle Hannu Mäkiselle ei löytynyt laajempaa kannatusta.

SDP törmäsi niin ikään seinään yrityksessään ajaa tehtävään omaa miestään, hallintojohtaja Pertti Rauhiota. Kokoomus pettyi puolestaan siihen, että puolueen ehdokas eli Pelttari ei kelvannut hallituskumppani keskustalle.

Vaalin jälkeen kokoomuksesta muistutettiin, ettei Paavola ollut testeissä parhaaksi arvioidun neljän ehdokkaan joukossa. He olivat Mäkinen, Pelttari, Rauhio ja eduskunnan nykyinen apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

Perussuomalaiset hehkuttivat Paavolan valintaa pätevyyden voitoksi puoluekirjasta.

– Olemme aina vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Paavolalla on ehdokkaista pisin kokemus eduskunnasta. Hänellä on laaja luottamus yli puoluerajojen. Hän oli yksinkertaisesti pätevin virkaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa huomautti tiedotteessaan.

Elomaan mukaan Paavola suhtautuu kaikkiin puolueisiin tasavertaisesti ja on valmis puuttumaan epäkohtiin, jos sellaisista kuulee.

Uusi pääsihteeri sanoi uskovansa eduskunnan kanslian päällikkönä yhteistyön voimaan. Hän sanoi, ettei ole ajamassa mitään suuria mullistuksia kanslian toimintaan ja jatkavansa edeltäjänsä linjaa.

Myöskään muutospuumerkkien jättämiseen Paavolalla ei ole tarvetta.

– Lähtökohtani on, että edustajat voisivat keskittyä yksinomaan päätehtäväänsä, valiokunta- ja täysistuntotyöhön.

Tiitinen venytti virkauraansa maksimiin eli 68 ikävuoteen asti. Ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Paavola sanoi, ettei ole pohtinut sitä, kuinka kauan hän aikoo tehtävässä jatkaa.

– Työvuosia on vielä jäljellä, hän muistutti.

Vapaa-aikanaan uusi pääsihteeri kertoo liikkuvansa paljon luonnossa, lukevansa ja tapaaavansa ystäviä.