Eduskunta lopetti YYA-ajasta muistuttavan luontokeskuksen – surullinen päivä Kuhmolle ja Itä-Suomelle, murehtii keskustan Kettunen
Hallituksen suhtautuminen itäiseen Suomeen kävi taas selväksi eduskunnan äänestyksessä, katsoo keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen.
Eduskunta päätti perjantaina hallituksen esityksestä lakkauttaa Kuhmon Tönölänniemessä sijaitsevan Ystävyyden puiston luontokeskus Petolan. Keskusta teki asiasta hylkäävän esityksen.
Puiston tutkimuskeskuksen toiminta päättyy ja Metsähallituksen Luontopalvelut luopuvat kiinteistöistä.
– Menetimme kaksi tutkijanpaikkaa ja sitä kautta merkittävää osaamista, Kettunen murehtii tiedotteessa.
– Itäistä Suomea ei tueta sillä, että valtion työpaikkoja lakkautetaan alueella. Talouden tasapainottaminen menee itäisen Suomen kehittämisen ja kasvun edelle.
Kettunen huomauttaa, että Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus on aikanaan perustettu suojelualueiden perustamisen kompensaationa.
– Suojelun myönteiset aluetalousvaikutukset eivät ole realisoituneet, mutta sen aiheuttamat tulomenetykset jatkuvat joka vuosi myös tulevaisuudessa. Voidaan arvioida, että Kuhmo on joka vuosi menettänyt 10 henkilötyövuotta metsätaloudesta.
Hallituksen esitystä on perusteltu myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Kettusen mielestä asiasta kärsivää raja-Suomea ei saisi kuitenkaan kurjistaa, vaikka Venäjän kanssa tehtävä tutkimustyö onkin jäädytetty.
Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 erillisellä lailla yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelussa Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Puisto koostuu viidestä luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa.
Sopimuksen Ystävyyden luonnonsuojelualueesta allekirjoittivat lokakuussa 1989 viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov ja presidentti Mauno Koivisto. Sopimus astui voimaan kesällä 1990.
Torstai-illan keskustelussa SDP:n Jani Kokko toi julki vastenmielisyytensä puiston YYA-henkistä nimeä kohtaan. Kokon mukaan Ystävyyden puiston olemassaolo edustaa vanhaa aikaa, joka on Ukrainan sodan myötä viimeistään mennyt.
– Meillä on suurin osa suomalaisista kunnista lakkauttanut ystävyyskaupunkiyhteistyön venäläisten kaupunkien kanssa, muun muassa Jyväskylässä on aikanaan ollut ihan perustettuna Jaroslavlin aukio, joka on nimetty uudelleen, ja Helsingissä keskustellaan Lenininpuiston nimeämisestä uudelleen.
Kokko sanoi, että vaikka hän ei historiantutkijana yleensä pidä siitä, että historiaa pyritään häivyttämään ja korjaamaan muuttamalla paikannimiä uudestaan, niin näin vahvasti poliittisesti ja ideologisesti latautuneiden nimien, asioiden ja paikkojen osalta hän näkee asian toisin.
Keskustan Hanna Kosonen huomautti Kokolle, että Itä-Suomessa kyllä ymmärretään, että rajojen pitää olla kiinni.
– Ja meilläkin on karsittu näitä nimistöjä ja niin sanotusti muutettu sillä tavalla historiaa, ja täällä Ystävyyden puiston luontokeskuksessa ja tutkimuskeskuksessa on myös todellakin venäläisyhteistyö lopetettu kokonaan, niin kuin kaikkialla muuallakin — se on aivan selvää.
Kosonen sanoi kuitenkin toivoneensa, että muulta oppositiolta olisi löytynyt tukea keskustalle Kuhmon kaupungin luontopalvelujen ja tutkimuskeskuksen toiminnan puolustamisessa.