Kiistelty rajavartiolaki hyväksyttiin yksimielisesti eduskunnassa – edustajat lähtivät kesätauolle

Rajavartiolaki

Eduskunta hyväksyi kesän viime töinään paljon keskustelua herättäneen rajavartiolain. Lakiuudistus hyväksyttiin yksimielisesti hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena.

Lainmuutoksella mahdollistetaan rajojen sulkeminen niin, että kansainvälistä suojelua voi hakea Suomen valtakunnanrajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty.

Tästä voidaan kuitenkin yksittäisessä tapauksessa poiketa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.

Muodollisesta yksimielisyydestä huolimatta rajalaki pysyi jännitteisenä loppuun asti. Vasemmistoliiton Anna Kontula huomautti, että yksikään perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ei ottanut kantaa täyssulkuun sellaisessa muodossa kuin missä se päätyi perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

– Ei yksikään. Yksi otti kantaa huomattavasti tiukemmin ehdoin kuin mitä perustuslakivaliokunnan lausuntoon lopulta päätyi. Huomautan lisäksi, että perustuslakivaliokunta ei käsitellyt hallintovaliokunnan mietintöä, joka oli sisällöllisesti eri kuin se, mistä perustuslakivaliokunta lausui.

Kontula sanoi bonganneensa julkisuudesta neljä eri valtiosääntöasiantuntijaa, jotka ovat esittäneet epäilyksiä sen suhteen, menikö nyt kaikki putkeen.

– Ja aika näyttää, kävikö näin. Itse henkilökohtaisesti epäilen, että tämä päivä ei jää eduskunnan kunniallisimpien päivien kirjoihin sitten, kun historiaa kirjoitetaan.

SDP:n Johannes Koskinen totesi, että perustuslakivaliokunnassa kyllä kuultiin asiantuntijoiden kantoja esillä olleisiin kysymyksiin. Oleellisinta Koskisen mukaan on kysymys kansakunnan itsemääräämisoikeudesta.

– Meillä pitää olla vastuu omista rajoista kaikissa tilanteissa, ja siinä on tämmöinen porrastettu sääntely.

Koskisen mukaan oleellista on myös, että kaikissa tilanteissa valtakunta hallitsee omaa aluettaan. Lainsäädännön tarkistukset on tehty siitä näkökulmasta.

Koskisen mukaan toinen kysymys on, miten turvataan samalla kansainvälisten sopimusten mukainen mahdollisuus turvapaikan hakemiseen hyvinkin erilaisissa tilanteissa.

– Se vaatii sitten erilaisia toimia, miten se voidaan turvata, kun tämä pääkysymys ensin on hoidettu, että valtakunnan alue ja sen rajat ovat huolellisesti ja turvallisesti hoidossa.

Vihreiden Satu Hassi huomautti, että Suomen puolustamiseen kuuluu myös suomalaisen oikeusvaltion puolustaminen kansainvälisine velvoitteineen.

Hassi paheksui sitä, että perustuslakivaliokunnan ei annettu enää tutkia hallintovaliokunnan tekemiä muutoksia EU-tuomioistuimen tuoreen Liettuan rajan sulkemista koskevan tuoreen päätöksen valossa.

– Minusta se on valitettavaa, mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä muutos rajavartiolakiin pitää hyväksyä.

SDP:n Hussein al-Taee paheksui voimakkaasti asian käsittelyn yhteydessä eduskunnassa toistuvasti nähtyä asiantuntijoiden arvostelua ja ”maalittamista”.

– Olisi erittäin olennaista, että tässä salissa pyritään pitämään huolta siitä, että asiantuntijat pääsevät ääneen, pystyvät sanomaan sen, mikä heidän näkökulmastaan on olennaista ja tärkeää pelkäämättä sitä, että he joutuvat suukapuloiksi tässä suuressa salissa, missä he eivät kykene itse puolustautumaan.

Näytteen asiasta antoi jälleen kokoomuksen Ben Zyskowicz, joka riepotteli salissa sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta että häntä hiljattain haastatellutta Suomen Tietotoimistoa.

Zyskowiczin mukaan STT:n jutussa annettiin ymmärtää, että rajan sulkemiskysymys olisi ristiriitaisuudessaan ja tulkinnanvaraisuudessaan verrattavissa äskettäin Nato-kuvioissa tehtyyn Suomen, Ruotsin ja Turkin väliseen sopimukseen.

– Näin ei ole. Tämä ei ole mikään ”Turkki-diili”. Tämä on väärinkäsitys, Zyskowicz julisti. Hän sanoi oman viestinsä olevan, että asiaa ei pitäisi kenenkään Suomessa nyt tarpeettomasti hämmentää.

Eduskunta hyväksyi kauden päätöistunnossaan myös valmiuslakiin tehtävät muutokset hybridiuhkiin vastaamiseksi.

Poikkeusolojen määritelmää täydennetään siten, että erilaiset hybridiuhat otetaan nykyistä kattavammin huomioon. Jatkossa vakava hybridivaikuttaminen voi johtaa valmiuslain poikkeusolovaltuuksien aktivointiin.

Eduskunta teki valmiuslakia koskevan päätöksensä harvoin käytetyssä kiireellisessä viiden kuudesosan enemmistöä vaativassa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lain kiireellisen käsittelyn puolesta äänesti 147 kansanedustajaa, ja vain yksi, Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen, olisi jättänyt sen lepäämään seuraavalle vaalikaudelle.

Äänestysten jälkeen edustajat lähtivät istuntotauolle. Eduskunta palaa töihin 6. syyskuuta.