Eduskunnan puhemies Maria Lohela muistutti lasten kärsivän yhä köyhyydestä: "Rikkinäiset sukat on helppo korjata, rikkinäistä elämää ei"

Eduskunnan puhemies Maria Lohela puhui eduskunnan juhlaistunnossa lasten köyhyydestä, joka oli musertavaa sata vuotta sitten – ja joka tuo särön myös nykypäivän hyvinvointiyhteiskuntaan.

Eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Siitä uutisoitiin lyhyesti seuraavan päivän lehdessä. Samassa lehdessä kerrottiin, miten Toijalan kunnan keräykseen ei tullut sillä kertaa juuri lainkaan vaatteita.

Tuohon aikaan moni köyhän perheen lapsi joutui jättämään koulunsa kesken, koska vanhemmilla ei ollut varaa hankkia lapsilleen kouluvaatteita. Toijalassa kuntalaisten antamat vaatteet oli tapana paketoida lahjoiksi, jotka joulun alla jaettiin köyhimmille oppilaille koulun kuusijuhlassa.

– Joulupukin kontti oli jäänyt tyhjäksi, lapset olivat itkeneet pettymyksestä.

– Kuva on liikuttava: Lapset kuusen ympärillä odottamassa lahjoja, joita ei tulekaan. Ei edes kuluneita, vanhoja vaatteita kiiltävissä papereissa.

Neuvoloiden työ ratkaisee lopulta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydenkin.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela

Tällainen oli suomalainen yhteiskunta sata vuotta sitten, Lohela totesi.

Köyhyys katkaisi monen lapsen koulutien, jotkut joutuivat huutolaisiksi, moni eli hyväntekijöiden avun varassa.

– Vielä itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä kunnat järjestivät huutokauppoja, joissa huoltajia vailla olevia lapsia myytiin niille, jotka pienintä korvausta vastaan suostuivat järjestämään ylläpidon aina vuodeksi kerrallaan, Lohela kertoi.

– Huutokauppoja pidettiin köyhäintaloilla, pienimmät lapset nostettiin pöydälle, suuremmat seisoivat korokkeella. Meklari piti vasemmalla kädellä olkapäästä kiinni, oikeassa kädessä heilutti nuijaa ja sanoi: ”Nyt on tarjolla ahkera, terve ja kuuliaisesti työnsä tekevä nuori mies. Seitsemän vuotta. Mitä tarjotaan?”

Suomalaiset voivat olla ylpeitä siitä, kuinka kauas olemme kulkeneet näistä köyhäintalojen huutokaupoista, Lohela sanoi.

– Nykyisin lasten elämää aletaan varjella neuvoloissa jo ennen syntymää, pienet lapset hoidetaan yhteiskunnan tuella kotona tai päiväkodeissa ja vanhemmat lapset saavat peruskoulutuksen erittäin ammattitaitoisilta opettajilta. Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille ja suomalaisten lasten lapsuus on maailman kolmanneksi turvatuin. Kiitos kuuluu kodeille ja kouluille, ammattilaisille ja vapaaehtoisille, järjestöille ja koko yhteiskunnalle.

Puhemies kuitenkin muistutti, että tässä ehjässä kuvassa on yhä särönsä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka kymmenes suomalainen lapsiperhe on köyhä ja näissä perheissä asuu yli 120 000 lasta.

– Mä oon vähän surkeen näkönen, mulla on vaan reikäsii sukkii ja monta vuotta vanhoi t-paitoi, kuvasi eräs viidesluokkalainen poika itseään, kun häntä haastateltiin kotinsa köyhyydestä, Lohela kertoi.

– Rikkinäiset sukat on helppo korjata, rikkinäistä elämää ei. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsia voidaan tukea, sen parempi yhteiskunnan kannalta. Neuvoloiden työ ratkaisee lopulta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydenkin.

Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoden kunniaksi eduskunta lahjoittaa 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle.

Säätiö käyttää lahjoitetun pääoman tuottoa edistääkseen Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta.

– Säätiöt ja säädökset ovat vain keinoja, tavoitteena meillä kaikilla on luoda mahdollisimman onnellinen elämä jokaiselle suomalaiselle lapselle, eduskunnan puhemies Lohela korosti.