Eduskunnan puhemies hätistelee kansanedustajia ulos some-kuplistaan – Anu Vehviläinen toivoo eduskunnan säilyttävän sosiaalisuutensa poikkeusaikanakin
Vielä alkukesällä keskustan konkarikansanedustaja Anu Vehviläinen, 56, valmistautui päättämään johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan raskaan kevätkauden työt.
Toisin kuitenkin kävi. Eduskunnan puhemiehelle Matti Vanhaselle kävi yllättäen kutsu valtiovarainministeriksi ja Vehviläiselle hänen tilalleen.
Puhemiehen tasavaltalaista arvokkuutta henkivään työhuoneeseen kesän vietosta palannut Vehviläinen myöntää asian tulleen eteen hieman yllättäen.
– Viihdyin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajanakin erinomaisesti, kunnes eteen tuli tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, Vehviläinen kertoo.
Eduskunnan puhemiehinä keskustalaisia ei ole ennen Vanhasta nähty sitten Johannes Virolaisen, tehtävän väliaikaisia hoitajia lukuun ottamatta.
Vehviläinen kertoo keksineensä Virolaisen, Vanhasen ja Vehviläisen välille muutakin yhteistä kuin sukunimen V-linjan.
– Siinähän on Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja ja kaksi Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajaa.
Mennyt kesä jää historiaan koronakesänä, jona moni asia oli toisin.
Vehviläinen vietti koko sydänkesän Pohjois-Karjalassa mökillä Höytiäisen rannalla ulkoillen ja lukien.
– Höytiäinenhän on mielettömän hieno järvi, minun henkireikäni on olla siellä ja lukea muuta kuin työpapereita.
Vedenpinnaltaan aikanaan lähes 10 metrillä lasketulla Höytiäisellä on Vehviläisen mukaan hyvin erikoinen eliöstö ja kasvisto.
– Mutta hankala juttu, että ensimmäiset merimetsot sielläkin on nähty viimeisten vuosien aikana.
Nyt mökkikesä on jo takana, ja Vehviläisen päivät kuluvat pääosin Eduskuntatalon uumenissa.
Koti-ikävää lievittää se, että myös armeijasta juhannuksen alla päässyt Tatu-poika aloittelee Helsingissä taloustieteen opintoja.
– Minulle on kiva juttu, että näen poikaa kohta useammin.
Eduskuntatalo ei palaa koronarajoitusten vuoksi entiselleen vielä pitkään aikaan.
Vehviläinen pitää kuitenkin tärkeänä eduskunnan paluuta normaalimpaan poliittiseen hallituksen ja opposition väliseen debattiin.
– Parlamentarismiin ja toimivaan demokratiaan kuuluu, että oppositiolla on hyvät toimintamahdollisuudet Suomen eduskunnassa.
Puhemies muistuttaa, että eduskunta selviytyi viime kevään koronavyörystä siksi, että siihen oli valmius yli puoluerajojen oppositiota myöten.
Viime keväänä eduskunta opetteli jo työskentelemään etänä niiltä osin, kuin se oli mahdollista. Syksyn aikana on tarkoitus luoda eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisella muutoksella edellytykset etä-äänestämiseen valiokunnissa ja ehkä täysistunnossakin.
– Kun tämä ei ole maailman viimeinen pandemia, niin minusta tietysti pitää hakea mahdollisimman moderneja ratkaisuja.
Etä-äänestämiseen liittyy kuitenkin tietoturvapulmia, joihin on Vehviläisen mukaan tärkeää löytää luotettavat ratkaisut.
Puhemies korostaa, että eduskunnan kokoontuminen myös fyysisesti on erittäin tärkeää. Vehviläiselle täysistuntosali on eduskunnan sydän.
– Semmoinen maailma, jossa kokoonnuttaisiin ja käytäisiin vain etänä debatit ja puheenvuorot, tuntuu kyllä tässä talossa yli 20 vuotta olleelle vieraalle.
Eduskuntatalon dramaattinen hiljentyminen tekee kokeneen kansanedustajan hieman haikeaksi.
Vehviläisen mukaan jo lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin valmistuminen vuosituhannen alkupuolella muutti eduskuntayhteisöä, kun väki väheni talon kuulusta kuppilasta.
– Kyllä voin sanoa, että joskus kaipaan sen entisen eduskunnan atmösfääriä, Vehviläinen myöntää.
Ennen aina aamuisin täyttynyt sanomalehtisalikin on Vehviläisen mukaan hiljentynyt.
– Tämä korona-aika oikeastaan korostaa vielä tällaista eriytymistä.
Vehviläinen toivoisi, että kansanedustajat jaksaisivat irrottautua some-maailmasta nykyistä enemmän. Hän myöntää, että kyseessä on toki sukupolvi- ja ihmistyyppikysymyskin.
– Minäkin olen vielä lankapuhelinlapsia, se on eri juttu. Mutta toisaalta en halua uskoa siihen, että ihmiset voisivat olla jatkossa sosiaalisia vain kännykän tai Twitterin tai Ipadin kautta. Kyllä sittenkin ihmissuhteet, joissa ollaan ihan naamatusten, ovat merkityksellisiä meille kaikille.
Vehviläinen pitää kuitenkin hyvänä, että edustajat ovat myös moderneissa medioissa mukana.
– Minusta olisi erikoista, jos eivät olisi. Pakko-osallistumiseen minä en usko, sen pitää tulla luontaisesti itseltään. Mutta olisi hyvä, että edustajat kirjoittelisivat edelleen pidempääkin tekstiä, eikä vain sitä muutamaa riviä sinne.
Keväällä eduskunnassa näytti siltä, kuin jotkut edustajat yrittäisivät taltuttaa koronaepidemiaa puhumalla. Istunnot venyivät pitkiksi, kun puheissa toisteltiin samoja asioita.
Vehviläinen puolustaa kuitenkin kansanedustajan puheoikeutta, joka on rajoittamaton.
– Osa haluaa käyttää paljon puheenvuoroja. He kokevat, että heidän valtiopäivätoimintansa tärkeä elementti on puhua usein ja kaikista tärkeistä asioista, jotka sellaisiksi itse niin kokee.
Puhemies sanoo kuitenkin ajattelevansa, että harvemmin ja painavampia puheenvuoroja käyttävä edustaja saattaa saada huomiota enemmän.
Kansanedustajien välillä erittäin huonoksi livenneessä kielenkäytössä Vehviläinen korostaa edustajien ja eduskuntaryhmien omaa vastuuta. Mitään ”toverituomioistuimia” ei puhemiehen mielestä pidä perustaa.
– Itse ajattelisin, että kansanedustajan mandaattiin ja vakaaseen ja arvokkaaseen käytökseen liittyy myös se, että emme ole toinen toistemme nuhtelijoita.
Valtiollisen hierarkian kakkospaikalta ei juuri päivänpolitiikkaan kajota, vaikka puolueita on takavuosina johdettu puhemiehen paikaltakin.
Omaa arvomaailmaa voi Vehviläisen mukaan pitää esillä. Yleisellä tasolla vaikkapa koko maan kattavia palveluja ja yritystoimintaa voi aina toki puolustaa.
– Kannattaa vaalia tasapuolisuutta ja olla päiväkohtaisesta puoluepolitiikasta erillään, mutta kaikki tietävät, että jokainen puhemies on oman puolueensa eduskuntaryhmän jäsen ja äänet minullekin ovat tulleet pääsääntöisesti keskustaa kannattavilta.
Vehviläinen arvioi oman tyylinsä puhemiehenä muotoutuvan ajan kanssa. Itse hän kokee olevansa palvelutehtävässä.
Puhemies kertoo haluavansa edistää myös kansanvallan modernisointia, vaikka edustuksellinen demokratia päätöksenteon ytimessä pysyykin. Hän sanoo puolustavansa myös kansalaisaloitetta, vaikka nimien keräämisen helppoutta joskus arvostellaankin.
Vehviläisen mukaan oman paikallisyhteisön palveluihin pitäisi voida vaikuttaa kunnissakin niiden käyttäjinä, muutenkin kuin valtuuston kautta.
– Demokratian laajentaminen käyttäjädemokratian puolelle on minusta tosi tärkeää. Haluan uskoa, että sellaiset kunnat ovat tulevaisuudessa menestyviä kuntia, jotka kuulevat hyvin kuntalaistensa ja asiakkaidensa äänen, puhemies visioi.
Puhemies Anu Vehviläisen haastattelu julkaistiin syyskuun Suomenmaassa. Suomenmaan voit tilata täältä.