Datakeskusten verotukeen koplattu rekisteröintipakko on etenemässä – verotuen kohtalo auki
Datakeskusten täytyy rekisteröityä Suomessa, jos hallituksen kaavailut toteutuvat. Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan lakiesitys rekisteröintivelvoitteesta on lähes valmis. Se on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.
Rekisteröinti tarkoittaisi, että tietyn suuruiset datakeskukset velvoitetaan toimittamaan keskeisimmät tiedot omistajatahosta ja datakeskuksen ominaisuuksista Huoltovarmuuskeskukseen.
– Datakeskuksen olisi ilmoitettava muun muassa toiminnan perimmäinen edunsaaja, kuka sitä operoi ja mikä on sen sähkönkulutus, Puisto sanoo STT:lle.
Perimmäinen edunsaaja tarkoittaa henkilöä, joka käyttää viimekätistä määräysvaltaa tai omistusoikeutta yrityksessä.
Rekisteröintiesitystä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Se on koplattu yhteen datakeskuksille valtiovarainministeriössä valmistelussa olevaan datakeskusten verotukeen. Ajatus on ollut, että vain rekisteröitynyt datakeskus voisi olla oikeutettu tukeen.
STT:n tietojen mukaan verotukeen liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Asia ei välttämättä ole alkavan viikon budjettiriihessä pöydällä.
Myös Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola sanoo STT:lle olettavansa, ettei tukea välttämättä ole tulossa. Hänen mukaansa tuki ei olisi budjettiriihen aineistoissa.
Korvaavan verotuen piti tulla voimaan jo heinäkuun alussa, jolloin datakeskusten verotus kiristyi. Siihen asti keskukset saivat suoraan verkosta alennetun veroluokan sähköä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut tukimallin olevan valtiovarainministeriössä valmis ja odottavan vain rekisteröintiesityksen valmistumista.
Puiston mukaan rekisteröintipakko ei ole ollut helppo lakiesitys valmistella.
– Siinä on paljon erilaisia kriteereitä, joita on pitänyt harkita, mutta nyt se on väännetty kokoon ja saadaan maaliin.
Aikataulu on kireä. Hallituksen esitysten on oltava viimeistään loppusyksystä eduskunnassa, jotta ne ehditään käsitellä tällä vaalikaudella.
Puisto sanoo rekisteröinnin palvelevan tilannekuvaa datakeskuksista. Niiden vaikutuksia olisi helpompi arvioida, jos ne olisivat rekisterissä. Velvoite on hänestä tarpeellinen, vaikka uutta verotukea ei tulisikaan.
Elinkeinoministeri itse suhtautuu datakeskuksiin kriittisesti. Hänen mukaansa järjestelmä, jossa datakeskukset hyväksytään saapumisjärjestyksessä, ei toimi. Verkkoon pääsyä pitäisi priorisoida.
Hän on esittänyt, että datakeskuksille voisi myöntää jonkin sopivan kiintiömäärän ja huutokaupata tämän kapasiteetin.
– Toinen hyvä periaate on ”bring your own power”, on Puisto ehdottanut viestipalvelu X:ssä.
Se tarkoittaisi, että kehittäjät rakentavat tai hankkivat datakeskukselle omat, erilliset energialähteet sen sijaan, että ne olisivat täysin riippuvaisia paikallisesta julkisesta sähköverkosta.
Puiston mukaan datakeskukset ovat päivänpolttava kysymys muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Irlannissa verkot ovat hyvin kuormittuneita ja sähkön hinta noussut.
Purrakin on suhtautunut verotukeen epäilevästi. Hän on sanonut olevansa tyytyväinen heinäkuun alussa voimaan astuneeseen datakeskusten sähköveroluokan kiristykseen. Hänen mukaansa se ei ole vaikuttanut datakeskusten maahantulo- ja investointihalukkuuteen.
Toisaalta Purra on sanonut, että hallitus pitää kiinni päätöksistään. Hallitus linjasi viime vuonna valmistelevansa korvaavan verotuen sähköveroluokan kiristyttyä.
Alustavan mallin mukaan tuki toteutettaisiin sähkön kulutukseen perustuvana veronpalautuksena. Tuen määrä olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa ja se olisi määräaikainen kymmeneksi vuodeksi.
Toimialalla ei ole laskettu tuen varaan.
– Valmisteltu malli sellaisenaan kuin sitä on esitelty, on täysin turha. Se ei tukisi yhtään minkään yrityksen investointeja, Datakeskusteollisuuden Poikola sanoo.
Sen sijaan rekisteröintipakko olisi avoimuuden kannalta hänen mielestään tervetullut uudistus, kunhan se ei tarkoita tolkutonta paperityötä yrityksille.
– Toivoisimme, että olisi julkista tilannetietoa datakeskuksista.