Brexit ei tuonut romahdusta, mutta Britannia on jäänyt muusta Euroopasta jälkeen – "Olemme köyhempiä kuin olisimme muuten olleet"
Kesällä 2016 shokkiaalto hätkähdytti Eurooppaa, kun Britannia repäisi itsensä irti EU:sta.
Tuolloinen pääministeri ja konservatiivipuolueen johtaja David Cameron oli järjestänyt kansanäänestyksen sisäpoliittisista syistä, turvatakseen oman valta-asemansa. Kohtalokas uhkapeli oman puolueen pelastamiseksi johti kuitenkin tappioon: niukka enemmistö eli noin 52 prosenttia äänestäjistä päätti, että saarivaltio lähtisi unionista. Jäämisen puolella oli 48 prosenttia äänestäjistä.
Cameron joutui eroamaan, ja hänen tilalleen nousi sisäministeri Theresa May.
Monivuotisten neuvottelujen jälkeen Britannia jätti EU:n tammikuussa 2020. Eroa seurasi siirtymäaika ja lopulta uusi, suunniteltua suppeampi kauppasopimus syntyi ja tuli väliaikaisesti voimaan 1. tammikuuta 2021.
Brexitiä uskottiin seuraavan muiden jäsenvaltioiden exitejä, ja sen pelättiin tarkoittavan lopun alkua EU:lle.
Britanniassa brexitin ennustettiin johtavan muun muassa brexitiä vastustaneen Skotlannin itsenäistymiseen tai Pohjois-Irlannin liittymiseen Irlantiin. Britannian valtiovarainministeriö taas varoitti ennen eroäänestystä, että EU-ero syöksisi talouden välittömästi taantumaan Britanniassa.
Mitä brexitistä on oikeasti jäänyt käteen, ja haluaako Britannia nyt takaisin EU:hun?
Vaikka ekonomistit väittelevät yhä brexitin vaikutuksista, useimmat tutkimukset osoittavat, että Britannian talous on kasvanut hitaammin kuin mitä se olisi ilman brexitiä kasvanut.
Valtiovarainministeriön ennustamaa välitöntä taantumaa ei kuitenkaan nähty. Toisaalta koronapandemian, Ukrainan ja Lähi-idän sotien sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kauppasotien vaikutukset hämärtävät tilannekuvaa.
Britannian keskuspankin entisen varajohtajan Charlie Beanin mukaan arvio pitkän aikavälin kokonaiskehityksestä osui kuitenkin suurin piirtein oikeaan.
– Olemme köyhempiä kuin olisimme muuten olleet, Bean arvioi brittilehti Guardianille.
Asiantuntijoiden laaja konsensus on, että päätös erota EU:sta on aiheuttanut valtavia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille. Asiantuntijoiden mukaan Britannian talous on huomattavasti pienempi kuin se ilman brexitiä olisi ollut, kauppa on kärsinyt ja yritysten investoinnit ja tuottavuuden kasvu on pysähtynyt.
Financial Times huomauttaa, että Brexitillä on myös hyötyjänsä.
Yksi tällainen ammattiryhmä on tulliselvittäjät. The Chartered Institute of Export & International Trade on kouluttanut vuodesta 2020 alkaen 10 000 tulliselvittäjää.
Lisäksi Britannian julkishallintoon syntyi Brexitin jälkeisten kuuden vuoden aikana lähes 95 000 uutta työpaikkaa, kun tarvittiin henkilöstöä hoitamaan kansainvälisiä kauppaneuvotteluja ja Brexit-neuvotteluja.
Etenkin konservatiivihallitusten brexit-myönteiset ministerit ovat ylistäneet sitä, kuinka EU-sääntelystä vapautunut Britannia olisi nyt aiempaa ketterämpi.
FT:n mukaan näin onkin joillakin aloilla, kuten tekoälyn ja uuselintarvikkeiden alalla.
Britannia oli vuosina 2020–2024 Euroopan ykköskohde vaihtoehtoisten proteiinien tutkimukseen suunnatuille julkisille investoinneille, Tanskan ja Hollannin edellä. Lisäksi sekä Meta että Apple ovat tuoneet uusia tekoälyominaisuuksia markkinoille Britanniassa aiemmin kuin muualla Euroopassa.
FT mainitsee hyötyjänä myös Pohjois-Irlannin. Britannian ja EU:n solmiman Windsorin puitesopimuksen myötä tavarat virtaavat esteettä Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä. Tarkastuksiin joutuvat vain ne tuotteet, jotka on tarkoitus viedä edelleen Pohjois-Irlannista EU:hun.
FT:n mukaan Pohjois-Irlannin talous on suhteellisesti katsoen pärjännyt paremmin kuin muu Britannia brexitin jälkeen.
Viime aikoina paine Britannian ja EU:n välisten suhteiden vahvistamiseksi on kasvanut, kun Trump on ottanut etäisyyttä Eurooppaan. Brexit-kysymys on noussut tapetille myös sen kaaoksen myötä, joka seurasi työväenpuolueen heikkoa menestystä toukokuun kunnallisvaaleissa.
Britannian terveysministerin tehtävän jättänyt Wes Streeting on tuonut esiin, että Britannian tulisi liittyä takaisin EU:hun. Streeting on ilmoittanut haastavansa Keir Starmerin työväenpuolueen johtajan ja pääministerin paikasta.
– EU:sta eroaminen oli katastrofaalinen virhe, Streeting jyrähti toukokuussa.
Streetingin mukaan Brexit on tehnyt Britanniasta köyhemmän ja vähemmän vaikutusvaltaisen kuin milloinkaan ennen teollista vallankumousta.
Myös moni briteistä suhtautuu aiempaa kriittisemmin brexitiin.
YouGovin viime kuussa tekemän kyselyn mukaan noin 60 prosenttia briteistä kannattaa läheisempiä suhteita EU:hun ilman, että maa liittyisi uudelleen unionin jäseneksi, sen sisämarkkinoille tai tulliliittoon. Reilu puolet vastaajista kannattaa Britannian liittymistä uudelleen unioniin.
Ipsosin yhdessä King’s College Londonin ja UK in a Changing Europe -ajatuspajan kanssa toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan brittien suhtautuminen brexitiin on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi.
Vuonna 2016 kaksi kolmasosaa vastaajista piti Cameronin päätöstä järjestää EU-kansanäänestys oikeana, mutta nyt osuus on laskenut reiluun 40 prosenttiin. Kuitenkin vajaat 40 prosenttia vastaajista ajattelee, että päätös kansanäänestyksen järjestämisestä oli väärä.
Lähes puolet vastaajista arvioi brexitin sujuneen odotettua huonommin. Yhä useampi britti kannattaisi myös EU-kansalaisten vapaan työnteon ja asumisen sallimista vastineeksi pääsystä EU:n sisämarkkinoille.
– Ehkä kaikkein merkittävintä on se, kuinka hitaasti mielipiteet ovat muuttuneet – tällä vauhdilla kestää vielä monta vuotta, ennen kuin pääsemme tilanteeseen, jossa muutosta vaaditaan selkeästi, tutkija Bobby Duffy King’s College London kuitenkin arvioi kyselyä.