Bernerin työryhmä yksimielinen: Liikenneverkon rahoitustasoa nostettava
Vuoden työskennellyt liikenneverkkotyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista keskiviikkona 28. helmikuuta.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteesaan, että työryhmän työssä on huomioitu korjausvelan vähentäminen, tarvittavien kehittämisinvestointien rahoittaminen, digitalisaatiokehitys sekä liikenteen päästövähennystavoitteet.
– Haluan kiittää työryhmää luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä näiden tärkeiden haasteiden ratkomisessa, työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo.
Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä.
Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.
– Valtakunnallisen suunnitelman avulla meillä olisi mahdollisuus kehittää ja korjata liikenneverkkoa pitkäjänteisesti. Tämä malli on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsissa, ministeri Berner toteaa.
Helmikuussa 2017 asetettu parlamentaarinen työryhmä esittää yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.
Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.
– Työryhmän ehdotusten toteutuessa liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen saataisiin paljon kaivattu, pysyvä rahoitustason korotus. Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa, Berner huomauttaa.
Bernerin mukaan infrastruktuurin parantamisessa yhtiöt voisivat toimia hankkeittain.
– Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset.
Juttua on päivitetty 11.38