Berliinistä avaus, joka olisi myrkkyä pienille EU-maille
Saksan talousministeri Robert Habeck vaatii laajaa keskustelua valtion roolista talouden murroksessa. Habeckin mielestä Saksan tulisi jakaa nykyistä enemmän valtiontukia suojellakseen teollista tuotantoaan ja työpaikkoja.
Habeckin näkemyksistä uutisoi Euractiv.
Vihreitä edustava talous- ja energiaministeri on huolestunut pitkään myötätuulessa porskuttaneen Saksan talouden suistumisesta alamäkeen Ukrainan sodan alettua.
EU:n talousveturina loistanut Saksa onkin kohdannut valtavia geopoliittisia ongelmia. Habeckin mukaan Saksan taloutta rasittaa esimerkiksi päästöjen leikkaaminen, kankea byrokratia sekä laiminlyöty infrastruktuurin kehittäminen.
– Olemme käännepisteessä (Zeitenwende), Habeck viittasi käsitteeseen, jota Saksan liittokansleri Olaf Scholz käytti Ukrainan sodan alettua.
Habeckin mukaan kyse ei ole pelkästään Venäjän aloittamasta kauhistuttavasta aggressiosta naapuriaan kohtaan, vaan myös siitä, miten Saksa vastaa uusiin geopoliittisiin ja sosiaalipoliittisiin haasteisiin.
Varakanslerina toimiva Habeck painotti, että Saksan valtion tulisi ottaa aktiivisempi rooli teollisen tuotannon ja työpaikkojen suojelemiseksi – vaikka se edellyttäisi velan ottamista.
Habeck kuitenkin myönsi, että hänen näkemyksensä on hyvin kiistelty jopa maan hallituksen sisällä. Esimerkiksi liberaalipuoluetta edustava valtiovarainministeri Christian Lindner kannattaa tiukkaa talouslinjaa.
Habeck kehotti kuulijoitaan pohtimaan, ovatko valtioiden itse itselleen asettamat säännöt järkeviä nykyisessä maailmantilanteessa, kun ”ystävällismielinen globalisaatio ja halpa venäläinen maakaasu” ovat jääneet taakse.
Habeckin sanat oli suunnattu Saksan hallituksen lisäksi EU-komission suuntaan.
Komissio höllensi valtiontukisäännöksiä koronapandemian yhteydessä. Tähän mahdollisuuteen tarttuivat etenkin suuret EU-maat, joilla on enemmän talouspoliittista liikkumavaraa.
Komission on odotettu tiukentavan linjaansa loppuvuonna, sillä valtiontukien pelätään rapauttavan EU:n sisämarkkinoiden reilua kilpailua.
Habeckin mukaan EU:ssa on nyt pohdittava, miten Euroopan maat pystyvät parhaimmalla mahdollisella tavalla kisaamaan Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa.
Talousministerin puheenvuoro sai välittömästi osakseen kritiikkiä opposition kristillisdemokraateilta (CDU/CSU).
Sitä edustavat Julia Klöckner katsoo, että Habeckin ajattelu on nurinkurista, sillä talouskasvussa aloitteen on tultava yksityisen sektorin suunnalta. Klöcknerin mukaan Saksan talous ei tarvitse valtion sekaantumista, vaan normien purkua ja prosessien yksinkertaistamista.
Suomessa etenkin europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk. / Renew Europe) on pitänyt esillä suurten EU-maiden jakamien valtiontukien haitallisuutta.
Pekkarinen on korostanut, että koronapandemian yhteydessä omaksuttu linja on turmiollinen pienemmille maille.
– Suomen resursseilla ei tässä pellissä pärjätä. Muun Euroopan ei tule muitta mutkitta hyväksyä, että EU:n suuret maat voivat noin vain horjuttaa meille niin tärkeitä reiluja sisämarkkinoita massiivisilla valtiontuillaan. Niiden holtiton käyttö on saatava aisoihin, Pekkarinen painotti syyskuussa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan.
Pekkarinen näkee, että EU on tehnyt täyskäännöksen perinteiseltä neoliberalistiselta talouspolitiikan tieltä kohti kansallista, valtionvaroilla tuettua teollisuuspolitiikkaa.
Ranska onkin jo pitkään pitänyt EU:n teollisuuspolitiikkaa liian liberaalina.
EU-maiden välinen kilpavarustelu koskee todennäköisesti etenkin vihreän siirtymän hankkeita. Niissä Suomella ei ole varaa tukea omia yrityksiään yhtä avokätisesti kuin suurilla jäsenmailla.
EU:n sisäisen valtiontukikilpailun lisäksi Yhdysvaltojen 430 miljardin dollarin ilmasto- ja veropaketti (IRA) kiristää tilannetta entisestään.