Asuntomarkkinoille uusia huolia Lähi-idästä – ekonomisti arvioi, että hintakäänne lykkääntyy

Pitkään pysähdyksissä olleilla asuntomarkkinoilla on noussut uusia huolia Lähi-idän sodan takia. Suomessa yleisin asuntolainakorko 12 kuukauden euribor on noussut viime viikkoina nopeasti inflaatiopelkojen takia.

– Korkoheilunta voi entisestään lisätä kotitalouksien varovaisuutta. Edellinen nopea koronnousu on kuitenkin ihmisillä vielä hyvässä muistissa, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.

Tilastokeskus julkaisi torstaina ennakkotietoja vanhojen osakeasuntojen hintakehityksestä helmikuussa. Näissä luvuissa ei näy vielä sota, joka alkoi helmikuun lopussa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hinnat laskivat koko maassa kaksi prosenttia verrattuna viime vuoden helmikuuhun. Eniten hinnat alenivat Helsingissä ja Espoossa.

Suurista kaupungeista hinnat nousivat ainoastaan Turussa, jossa nousua oli kaksi prosenttia.

Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat 0,9 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että pitkään odotettu hintojen nousukäänne lykkääntyy Lähi-idän sodan vuoksi.

– Iranin kriisi näkyy nyt korkoihin liittyvän epävarmuuden ja inflaatio-odotusten nousuna, mikä jarruttaa asuntokauppaa ja siirtää hintojen nousukäännettä myöhemmäksi, Keskinen sanoo tiedotteessa.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin helmikuussa seitsemän prosenttia vähemmän kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.

Luottolaitosten valvonnasta vastaava Finanssivalvonta kertoo seuraavansa tarkasti Lähi-idän konfliktin vaikutuksia Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen.

– Vallitsevassa epävarmassa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeätä, että riskeihin varaudutaan asianmukaisilla vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskureilla, tiedotteessa sanotaan.

Finanssivalvonnan mukaan Suomen rahoitusjärjestelmän edellytykset ottaa vastaan konfliktista aiheutuvia kielteisiä markkina- ja talousvaikutuksia ovat hyvät.

Finanssivalvonta päätti pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan 90 prosentissa ja ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katon 95 prosentissa.

Eduskunnan talousvaliokunta esitti torstaina, että asuntolainojen enimmäiskestoa voitaisiin nostaa 40 vuoteen. Hallitus esitti alun perin, että asuntolainojen enimmäisaika pidennettäisiin 35 vuoteen.

Hypon Keskinen ei usko, että näin voitaisiin kääntää asuntomarkkinoiden suuntaa, sillä valtaosa lainanhakijoista päätyy jatkossakin tätä lyhyempään laina-aikaan.

– Pidempi laina-aika voi keventää kuukausierää ja tuoda velalliselle lisää liikkumavaraa, sillä lainaa voi edelleen lyhentää myös minimisummaa enemmän. Laina-ajan ja lyhennystahdin suunnittelussa on kuitenkin tärkeää muistaa, että pidempi laina-aika kasvattaa korkokuluja merkittävästi koko laina-aikana, Keskinen sanoo.