Asiantuntijat maakuntahallinnosta: Sama malli ei sovi koko maahan

Itsehallintouudistus on suurin kuntaperusteista järjestelmää koskettava muutos 150 vuoteen, valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo.

Aro julkaisi keskiviikkona Helsingissä selvityksensä kaupunkiseutujen merkityksestä itsehallintoalueita muodostettaessa.

Hän uskoo, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa väestölisäyksen ja keskittymisen myötä.

Aro kaipaa Suomeen alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä. Alueiden väliset erot ovat hänestä niin suuret, että yhdet säännöt eivät sovi koko maahan.

Aro hahmottelee kaupunkiseuduille erityisasemaa itsehallintoalueita muodostettaessa ja toivoo niille lisää valtaa ja vastuuta.

Myös Tampereen yliopiston tutkija Jenni Airaksinen sanoo, että uusista itsehallintoalueista pitäisi voida tulla keskenään erilaisia.

Hänen mielestään tämä on olennainen osa itsehallinnon ideaa.

Tilanne, jossa rakenteet ovat samankaltaisia ympäri maan, ei Airaksisen mukaan ole kaupunkialueiden kannalta toimiva.

­– Nyt pitäisi miettiä, millaisia eri variaatioita tähän maahan tarvitaan, hän toteaa.

Aluehallintouudistuksen selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti suhtautuu eriytymiseen penseämmin.

Hän painottaa, että kokonaisuudesta pitää tulla niin yksinkertainen, että tavallinen ihminen voi sen ymmärtää.

– Jos meillä on 18 erilaista maakuntahallintoa, näin ei tapahdu, Tarasti toteaa.

Tarastin mukaan ainakin hallintorakenteen pitää olla kaikkialla sama. Tämä on hänestä tärkeää erityisesti siksi, että digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin.