Asiantuntijat: Kapeampi raideleveys hyödyttäisi erityisesti Pohjois-Suomessa

Kapeampien junaraiteiden rakentaminen koko Suomeen olisi erittäin kallista ja kestäisi pitkään, kertoi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) selvitys vuonna 2023. Sen arvion mukaan niiden rakentaminen varsin laajalle voisi maksaa miljardeja ja kestää kymmeniä vuosia.

STT:n haastattelemat asiantuntijat pitäisivät kuitenkin eurooppalaista raideleveyttä hyödyllisenä huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, ainakin Pohjois-Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi tiistaina, että hänestä kapeampiin, standardileveyden raiteisiin pitäisi siirtyä pitkällä aikavälillä koko Suomessa.

Suomen raiteet ovat Venäjän vallan ajalta periytyen noin 90 millimetriä eli noin 9 senttimetriä leveämmät kuin Euroopassa. EU-asetus vaatii hallitusta linjaamaan kesään 2027 mennessä, missä laajuudessa ja millä aikataululla eurooppalainen raideleveys otetaan käyttöön.

Väylävirasto tekee parhaillaan uutta selvitystä standardilevyisten raiteiden ulottamista Oulun, Tornion ja Rovaniemen välille. Selvityksen tuloksista kerrotaan kesäkuussa, mutta jotain tiedetään jo.

– Selvitys lähtee siitä, että säilytetään nykyinen raideleveys myös Pohjois-Suomessa, mutta sen rinnalle tuodaan mahdollisuus käyttää eurooppalaista raideleveyttä eli eurooppalaista kalustoa, sanoo logistiikkaosaston johtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Esimerkiksi ruotsalaiset junat voisivat siis ajaa vaivatta pidemmälle Suomeen.

Muutoksella haluttaisiin varautua esimerkiksi poikkeustilanteeseen, jossa merireitit eivät olisi käytössä.

– Kyllä näin arvioidaan, että hyödyt ovat ihan selviä niin huoltovarmuuden kuin sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, sanoo Rajala.

Kapeammat raiteet rakennettaisiin kokonaan nykyisten viereen tai limittäin niiden kanssa niin, että raiteet olisivat samoissa ratapölkyissä. Rajalan mukaan lopputulos olisi todennäköisesti näiden ratkaisujen yhdistelmä.

LVM:n mukaan Pohjois-Suomen osuus maksaisi alustavasti arvioiden yli 1,5 miljardia euroa.

Ministeri Lulu Ranne on visioinut, että eurooppalaisen raideleveyden rakentamiseen voitaisiin saada rutkasti EU-rahoitusta.

– Kerran tulee Suomessa sellainen mahdollisuus, että EU:sta tullaan tarjoamaan meille rahaa. Tämä on tämmöinen putsaa pöytä -kortti, Ranne sanoi tiistaina.

Liikenneneuvos Maria Torttila LVM:stä vahvistaa, että EU-komissio pitää erityisesti Pohjois-Suomen osuutta erittäin tärkeänä puolustusnäkökulmasta.

Torttilan mukaan komissiosta on kannustettu Suomea raideleveyshankkeeseen.

– Se indikoi, että olisi mahdollista saada rahoitusta, mutta mitään lupauksia tai selkeitä tietoja meillä ei tässä ole. Tulevat EU:n rahoituskehyksetkin ovat auki, niin ei sen osaltakaan ole varmuutta, että mihin kaikkeen EU lähtee mukaan, Torttila sanoo.

Tavallisille, TEN-T-ydinverkon ratahankkeille eli tärkeimmille reiteille EU:sta on tyypillisesti voinut saada suunnitteluun 50 prosentin rahoituksen ja rakentamiseen 30 prosentin rahoituksen. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille on Torttilan mukaan voitu saada 50 prosentin tukea myös rakentamisajalle.