Asiantuntija: Ukrainan pitäisi tehdä nyt jotain lisätoimia Kurskissa – "Muuten hyökkäys on ollut turha"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julisti Ukrainan hyökkäyksen Kurskiin ennustavan ”loppua” Venäjän johdolle ja presidentti Vladimir Putinille.
– Venäjä on pakotettava rauhaan, hän sanoi eilisillan videoviestissään.
Zelenskyi sanoi joukkojensa ottaneen haltuun Kurskissa jo tuhat neliökilometriä sen jälkeen, kun sen joukot tekivät yllätyshyökkäyksen Kurskin alueelle Venäjällä 6. elokuuta.
Alkuviikolla ainakin uutistoimisto AFP:lle sekä Guardian-lehdelle puhuneiden ukrainalaisten turvallisuuslähteiden mukaan tavoitteena on Venäjän epävakauttaminen, mahdollisimman suurten tappioiden aiheuttaminen sekä Venäjän joukkojen kapasiteetin venyttäminen.
STT:lle tilannetta arvioinut asiantuntija kuitenkin toppuuttelee liioittelemasta hyökkäyksen merkitystä sodan kululle suuressa mittakaavassa, vaikka Ukraina on jo saanut siitä joitain hyötyjä.
– Pelkkä vastustajan epävakauttaminen yksittäisillä toimilla ei itsessään ole mikään kunnollinen päämäärä, vaan siitä pitäisi aina seurata lisää vastaavia, sotilaallisia tai muita toimia, jotta vastustaja epävakautuu ja horjuu tai käytännössä halvaantuu tai jopa romahtaa, sanoo apulaisprofessori Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Jos tehdään jotain yllättävää, vastustaja kyllä tokenee siitä aika nopeasti, jos siitä ei seuraa mitään. Jotain pitäisi vielä tehdä, muuten hyökkäys on ollut turha.
Kukkolan mukaan joka tapauksessa vielä menee aikaa siihen, että Venäjä saa joko Harkovan tai Donetskin suunnalta rintamasta tai rintaman takaa joukkojaan Kurskiin ja ne ehtivät valmistautua hyökkäykseen.
Venäjää hidastavat osaltaan meneillään olevat venäläisten siviilien evakuoinnit. Alue ei ole kovin tiheästi asuttu, ja siellä on paljon peltoa.
– Olisi äärimmäisen huono asia, jos venäläiset siviilit jäisivät hyökkäyksen ja varsinkin Venäjän oman tulen jalkoihin.
Toisaalta evakuoinneilla yritetään Kukkolan mukaan estää ukrainalaisten soluttautuminen paikallisen siviiliväestön keskuuteen sekä tiedon leviäminen operaatiosta alueelta.
– Kun siellä ei ole ihmisiä kännyköidensä kanssa kuvaamassa.
Kun venäläiset siviilit on saatu pois alueelta, Venäjää ei Kukkolan mukaan pidättele enää mikään, sillä se ei juuri säästele siviili-infrastruktuuria.
Jos Venäjän antamat luvut pitävät paikkansa, tiistaiaamuun mennessä noin reilu kymmenesosa – Venäjän mukaan yli 120 000 ihmistä – Kurskin alueen noin miljoonasta asukkaasta oli onnistuttu evakuoimaan.
Tätä tahtia evakuoinnit saataneen päätökseen viikonloppuun mennessä, Kukkola arvioi.
Jotain Ukrainan hyökkäys on myös jo saavuttanut.
– Ainakin on kyetty aiheuttamaan sisäistä kritiikkiä Venäjällä eli kritiikkiä Venäjän sotilasjohtoa ja etenkin kenttäjohtoa kohtaan, jotka eivät kyenneet vastahyökkäystä tähän mennessä menestyksekkäästi organisoimaan, Kukkola sanoo.
Ukrainalle oli tärkeää myös nostattaa omien joukkojen moraalia, joka on ollut koetuksella kevään ja kesän aikana, Kukkola miettii. Etenkin, kun viime kesän vastahyökkäys oli ollut Ukrainalle pettymys.
– Tämä on siinä mielessä ollut näytön paikka. Ukrainalaiset ovat osoittaneet kykenevänsä aloitteellisuuteen ja yllätyksellisyyteen sekä käymään hyökkäyssotaa, Kukkola sanoo.
Ukrainan kykyjä oli arvosteltu viime kesän jälkeen, kun Ukraina ei vastahyökkäyksellään saavuttanutkaan ajamiaan tavoitteita, Kukkola muistuttaa.
Kukkolan mukaan hyökkäys voi helpottaa Ukrainan tilannetta väliaikaisesti.
– Jos Venäjän asevoimien johto saadaan reagoivaan tilaan, saattaa se helpottaa Ukrainan tilannetta Donetskissa ja Harkovassa, jolloin Ukraina voi käynnistää taas jonkinlaisen vastahyökkäyksen, hän sanoo.
Vaikka Ukrainan hallussaan pitämä palanen Venäjästä ei ole suuri, se voi Ukkolan mukaan käyttää tätä hyväkseen poliittisella tasolla, diplomatian kulisseissa tai jonkinlaisena pelimerkkinä neuvotteluissa.
Varmaa tietoa operaatioista on tihkunut vain vähän. Sotaa alusta asti seuranneen ajatushautomo ISW:n mukaan Putin on julkisesti moittinut aluejohtajia, jotka ovat puhuneet Kurskin tapahtumista sivu suunsa.
Putin yrittää ilmeisesti hallita yleistä mielipidettä Venäjällä, jotteivät Kurskin tapahtumat lietsoisi tyytymättömyyttä ja arvostelua venäläisten keskuudessa, ISW sanoo.
Esimerkiksi Kurskin kuvernööri Aleksei Smirnov on myöntänyt julkisesti tilanteen olevan Venäjälle haastava, kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass maanantaina.
Smirnovin puheista kävi ilmi, että Ukraina on onnistunut jatkamaan etenemistään Venäjän vasta kootessa joukkojaan eri asemista.
Tavattuaan iltapäivällä Putinin Smirnov ilmoitti lyhyesti, että Ukrainalla oli hallussaan 28 asuinaluetta, joissa asuu noin 2 000 ihmistä. Hänen ilmoituksensa mukaan Ukrainan joukot olivat edenneet vain noin 12 kilometrin päähän rajalta, kun taas Ukrainassa on puhuttu etenemisestä noin 20–30 kilometrin syvyyteen.
Ukrainan Kurskin-operaatiossa on Kukkolan mukaan riski, että Ukraina menettää suhteellisen hyvin varustettuja ja koulutettuja joukkojaan.
– Jos Ukrainan tavoitteena on ollut Venäjän hyökkäyksen hidastaminen Donetskin alueella, mutta näin ei tapahdukaan, voi Venäjä jopa pistää jopa lisää voimaa peliin Donetskin alueella. Jos Ukraina on (silloin) sitonut suoristuskyvyltään merkittäviä joukkojaan Kurskiin, voi tämä aiheuttaa sille haasteita.
Tarkkaa tietoa Ukrainan resursseista ei ole saatavilla, Kukkola tähdentää. Sen sijaan Venäjä näyttää pystyneen Kurskin taistelujen ajan jatkamaan taistelua Donetskissa, Kukkola sanoo. Hyökkäys Donetskissa ei siis ole pysähtynyt täydellisesti, hän sanoo.
– Sotahistorioitsijat voivat arvioida jälkikäteen, oliko Ukrainan hyökkäys Kurskiin uhkapeliä vai ei. Nyt emme tätä voi tietää.