Asiantuntija työtaistelu-uhkailuista: Katsotaan, kummalla kantti pettää ensimmäisenä
Elinkeinoelämä näyttää olevan valmis vastaanottamaan palkansaajapuolen työtaisteluita ainakin johonkin rajaan asti, jotta hallitusohjelman tavoitteet saadaan läpi. Näin arvioi poliittisen historian yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta STT:lle.
Hänen mielestään nykyinen hallitus vaikuttaa myös olevan vähän enemmän tosissaan työntekijöiden oikeuksia heikentävien tavoitteidensa kanssa kuin esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli vuosina 2015-2018.
– Voi tässä vielä käydä niin, että hallitus peruuttaa joistakin tavoitteistaan, mutta sitä on vaikea ennustaa. Viime vuosikymmeninä hallitukset ovat aina jonkin verran peruuttaneet tavoitteistaan, jotta saadaan jonkinlainen sopu ja vältetään isot lakot.
Kärrylä sanoo, että Sipilän hallituskin perääntyi joistakin tavoitteistaan siksi, etteivät työmarkkinajärjestöt päässeet niistä sopuun. Esimerkiksi paikalliselle sopimiselle ei lopulta tehty mitään.
Erona nykytilanteeseen on muun muassa se, että yleensä hallituksen toimia vastaan on protestoitu yksittäisten uudistusten yhteydessä. Kärrylä mainitsee esimerkiksi Sipilän kauden kiky-mielenosoitukset vuonna 2016 ja aktiivimallin vastaiset mielenosoitukset 2018.
– Nyt tässä ollaan ensimmäisiä uudistuksia viemässä läpi, mutta isolla arsenaalilla yritetään taistella koko hallitusohjelmaa vastaan ilmeisesti. Nähtäväksi jää, mennäänkö tässä loppuun asti ja katsotaan, kummalla kantti pettää ensimmäisenä, vai mennäänkö jossain vaiheessa neuvottelupöytään.
Kärrylän mukaan 1990-luvun lamankin aikaan varsinkin työnantajat esittivät kovia vaatimuksia palkkojen leikkaamisesta, sosiaalimaksujen siirtämisestä työnantajilta työntekijöille ja yleissitovuuden poistamisesta.
– Silloinkin uhkailtiin yleislakolla, mutta ei sitä tullut. Hallitus ei ollut kaikkien työnantajien vaatimusten takana, ja vaikka palkanalennuksista ei päästy sopuun, ay-liike suostui kuitenkin nollakorotuksiin ja siihen, että sosiaalimaksuja siirrettiin osittain työntekijöille. Siinäkin lopulta saatiin jonkinlainen kompromissi ja neuvottelutulos aikaiseksi.
Tärkeä ero Kärrylän mukaan on, että tällä kertaa hallitus on työnantajien kanssa lähes kaikesta samaa mieltä.
Hallitusohjelma sisältää hänen mukaansa historiallisen paljon heikennyksiä työntekijöille vailla juuri mitään myönnytyksiä pieniä veronalennuksia lukuun ottamatta.
Hänen mielestään yksi kädenojennus voisi olla esimerkiksi työntekijöiden edustuksen laajentaminen yritysten hallinnoissa. Vielä enemmän ay-liikettä miellyttäisi lakien ja sopimusten tulkintaetuoikeus riitatilanteissa. Suomessa tulkintaetuoikeus on työnantajalla, kun Ruotsissa se on työntekijöillä.
– Siitä eivät työnantajat täällä kuitenkaan hevin luovu. En usko, että se on vakavasti pöydällä.
Johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) sanoo, että hallituksen uudistuksia tuli kerralla valtavat määrät.
– Osalla voi suhteellisen luotettavasti uskoa olevan oikeasti jotain työllisyysvaikutuksia ja kustannusvaikutuksia. Mutta on siellä paljon semmoistakin, mille ei pystytä sanomaan, mikä se vaikutus loppuviimeksi on, Hämäläinen sanoo STT:lle
Hänen mielestään kiista on pitkälti ideologista.
– Nyt on kova kovaa vastaan. Taustalla lienee jonkin asteista ajattelua voimatasapainon siirtämisestä. Jos toinen puoli sitä haluaa ja toinen ei, siinä on aika hankala lähteä sopimaan. Olisi hyvä, jos löytyisi joku punainen lanka ja ratkaisu, mutta se olisi varmaan tehty jo, jos sellainen olisi.
Otsikkoa täsmennetty 1.11.2023 kello 18:19.