Asiantuntija Trumpin puheista: Yhdysvaltojen kyky panostaa Euroopan turvallisuuteen on epävarmaa riippumatta siitä, kenestä tulee presidentti

Euroopassa on kauhisteltu Yhdysvaltain republikaanien todennäköisen presidenttiehdokkaan Donald Trumpin tuoreita puheita, joiden mukaan hän olisi valmis jättämään liian vähän puolustukseensa rahaa laittavat liittolaiset oman onnensa nojaan.

– Kaiken kaikkiaan tämä oli taas muistutus siitä, että Euroopan maiden pitää varautua siihen mahdollisuuteen, että sitä Yhdysvaltain turvatakuuta ei enää joskus tulevaisuudessa olekaan – tai siihen ei voida luottaa, kommentoi Viron Kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen (ICDS) apulaisjohtaja Kristi Raik STT:lle maanantaina.

Hänen mukaansa Trumpin nuivassa suhtautumisessa Natoon tai liittolaisiin ylipäänsä ei ollut sinänsä mitään uutta. Järkyttävää sen sijaan oli vihjaus, jonka mukaan Trump suorastaan rohkaisisi Venäjää hyökkäämään tällaisiin liittolaismaihin.

Raikin mukaan Trump on poliitikkona ensi sijassa arvaamaton, eikä etukäteen voida olla varmoja, mitä hän lopulta presidenttinä tekisi tai jättäisi tekemättä. Tuoreet kommentit aiheuttavat kuitenkin sen, että Naton uskottavuus heikkenisi joka tapauksessa Trumpin valinnan myötä.

– Hän on epävarmuustekijä, joka luo epäluottamusta ja heikentää Naton uskottavuutta. Se seuraisi automaattisesti Trumpin valinnasta, Raik sanoo.

Trump kertoi viikonloppuna kampanjatilaisuudessa presidenttikautensa aikaisesta Nato-kokouksesta, jossa ”erään suuren maan presidentti” oli noussut ylös ja sanonut: Kuulkaa, sir, jos me emme maksa ja Venäjä hyökkää kimppuumme, suojeletteko te meitä?

– En, minä en suojelisi teitä. Itse asiassa rohkaisisin heitä (Venäjää) tekemään ihan mitä vain haluavat. Teidän on maksettava, laskut on maksettava, Trump kertoi vastanneensa.

Trumpin puheet tuomitsi ”vaarallisiksi” myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka joutui vielä Trumpin ollessa presidentti tasapainoilemaan sanomisissaan.

Raikin mukaan Trumpin puheista voi koitua myös jotain hyvää, jos ne saavat liittolaiset ryhdistäytymään.

– Suuri osa ongelmaahan on ollut se, että monet Euroopan maat eivät ole ryhtyneet tekemään riittävästi puolustuksensa eteen, vaikka tämä Trumpin kanta on ollut hyvin tiedossa, Raik sanoo.

Hänen mukaansa tämä ei koske Venäjän uhan konkreettisimmin tuntevia etulinjan Nato-maita. Sen sijaan heikommin pahimpaan mahdolliseen skenaarioon turvatakuiden pettämisestä ovat varautuneet ne läntisemmät liittolaismaat, jotka ovat puhuneet eniten siitä, ettei Yhdysvaltoihin voi enää luottaa.

Raik myös varoittaa tuijottamasta liikaa Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalien tulokseen ja Trumpiin henkilönä. Raikin mukaan Yhdysvaltain ”poliittinen järjestelmä on rikki” ja yhteiskunta hyvin kahtiajakautunut.

– Yhdysvaltojen kyky panostaa Euroopan turvallisuuteen tulevaisuudessa on epävarmaa riippumatta siitä, kenestä tulee presidentti. Sen varaan ei voida liikaa laskea, Raik sanoo.

Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan ollut virhe, että monet Euroopan maat – Suomi mukaan lukien – ovat pyrkineet rakentamaan vahvoja kahdenvälisiä puolustusyhteistyösuhteita Yhdysvaltoihin.

– Eihän se ole mikään semmoinen asia, joka tapahtuisi jonkin muun varautumisen kustannuksella. Kaikki mahdollisuudet vahvistaa omaa puolustusta kannattaa tässä tilanteessa käyttää, Raik arvioi.