Arviointineuvoston professorit korjaavat virhetulkintoja – toivovat oikean tiedon saavuttavan myös demarien Marinin ja Hesarin pääkirjoitusten tekijät
Keskiviikkona julkaistu talouspoliittisen arviointineuvoston raportti on saanut innostuneen vastaanoton sekä hallituspuolueinen että opposition leireissä. Eri syistä tosin.
Moni asiantuntija oli hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että neuvoston arvio oli koko lailla myönteinen. Kriittisiäkin arvioita ja parannettavaa toki löytyi.
Kiitosta hallitus sai sekä kokonaisuudesta – raportin mukaan hallitus saavutti taloustavoitteensa – että yksityiskohdista.
Erityisen tyytyväinen neuvosto oli työllisyyden parantumiseen ja arvioi hallituksen toimilla olleen siihen huomattava vaikutus. Nimenomaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimilla.
Jostakin syystä SDP:n puheenjohtajaa sijaistava Sanna Marin – ja monet muutkin oppisition kärkipoliitikot – tulkitsi raportin tekstin toisin. Ja laittoi tulkintansa arviointineuvoston piikkiin.
– Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että pääkiitos työllisyyden paranemisesta menee edelliselle eikä nykyiselle hallitukselle, Marin kirjoitti Twitterissä .
Väite herätti hämmästystä ja pahaakin puhetta. Marinia vaadittiin korjaamaan ja perustelemaan, turhaan.
Myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa väitettiin edellisen hallituksen kaudella tehdyn eläkeuudistuksen olleen isossa roolissa Sipilän kauden työllisyyden kasvussa. Edes arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo ei onnistunut tulkintaa oikaisemaan .
– Yritettiin eilen [23.1.] tätä tulkintaa korjata, ilmeisesti onnistumatta. Eläkeuudistus ei vielä ole työllisyyteen ehtinyt juuri vaikuttaa, eikä sillä siksi ole työllisyystavoitteen saavuttamisen kanssa paljonkaan merkitystä, hän kommentoi pääkirjoitusta Twitterissä.
Tänään [24.1.] neuvosto on päätynyt täsmentämään raportin tekstiä, väärinymmärrysten välttämiseksi.
– Korjasimme yhtä virkettä arviointineuvoston raportin suomenkielisestä yhteenvedon käännöksestä väärinymmärrysten välttämiseksi. Kyse on eläkeuudistuksesta ja 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisesta. Näillä kahdella ei ole oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa, kirjoittaa professori Allan Seuri, joka on arviointineuvoston jäsen.
Seuri esittää myös lisäperusteita neuvoston tulkinnalle.
– Tämänpäiväisen tilastojulkistuksen mukaan hallituksen työllisyystavoite saavutettiin viime lokakuussa. Eläkeuudistuksen vaikutus työllisyyteen viime lokakuussa ja nyt on likimäärin nolla.
Nykyhallituksen toimet ovat näkyneet työllisyyden kehityksessä nopeasti, mutta eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen sen sijaan saadaan odottaa vielä vuosikymmeniä
– Eläkeuudistus nostaa työllisyyttä kuitenkin merkittävällä tavalla pitkällä aikavälillä, tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, noin 2 %-yksikköä, Seuri toteaa.