Antti Kurvinen povaa hallitukselle totisia paikkoja – Nimeää Orpon suurimman virheen
Kaikki on mahdollista. Sen lauseen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo useamman kerran haastattelun aikana.
Puhe on alkavasta politiikan kevätkaudesta. Edessä on jännittäviä aikoja.
Kovalla leikkauspolitiikalla profiloituneen Orpon hallituksen päätökset alkavat tuntua kansalaisten arjessa ja kukkaroissa. Talous laahaa eikä kasvua ole näköpiirissä. Huhtikuussa käydään kunta- ja aluevaalit, heti perään hallituksen vaikea kehysriihi.
Maailmanpolitiikassakin myrskyää. Itämerestä on tullut turvallisuuspolitiikan polttopiste.
– Ei tässä varmaan kovin helppoja aikoja ainakaan ole edessä, Kurvinen sanoo.
Mutta aloitetaan hallituksesta.
Kurvisen sanoo yllättyneensä, kuinka vahvasti päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat kietoutuneet toisiinsa.
Kokoomus on hänen tulkintansa mukaan perussuomalaistunut ja perussuomalaiset kokoomuslaistunut.
Kurvisen mielestä kokoomus ei enää ole se maltillinen porvaripuolue, jollaisena se on opittu tuntemaan. Tilalle tuntuu tulleen oikeistopopulistista ärjyntää. Tavallista kansaa puolustaneet perussuomalaiset taas leikkaavat posket innosta punoittaen. Jos jotkut, niin rikkaat kiittävät.
Mutta kaikki ei ole sitä, miltä ulospäin näyttää. Kurvisen käsityksen mukaan hallituksen sisäinen ilmapiiri on surkeampi kuin julkikuvasta voisi päätellä. Se tuli erityisen hyvin ilmi joulukuun sairaalaäänestyksessä, jossa hallituksen rivit rakoilivat.
Oppositiolle se tarjoaa herkullisia asetelmia. Mahdollisuus on haastaa räyhäkkäästikin.
Niin keskusta aikoo Kurvisen mukaan myös tehdä. Puolue on hänen mukaansa ehtinyt kerätä viimeisen vuoden aikana itseluottamusta omaa oppositiopolitiikan tekemisen tapaansa kohtaan.
Välillä se tarkoittaa hyväksi koettujen hallituksen avausten tukemista, mutta silloin,kun hallituksen linja ei keskustaa miellytä, painetaan Kurvisen mukaan päälle ilman armoa.
Tänä keväänä hallitusta on tarkoitus haastaa rajusti, mutta asiallisesti.

Yksi keskeisimpiä asioita on talouspolitiikka.
Kurvisen mukaan se on ollut Orpon hallituksen suuri epäonnistuminen. Hallitus on hänen mielestään leikannut “aivan valtavasti” ja lisää tuntuu olevan vain tulossa.
Leikkaamisesta huolimatta velkaa otetaan lisää. Talouskasvua edistäviä toimia hallitukselta ei juuri ole herunut.
– On ihan sydäntäsärkevää kuunnella esimerkiksi ruoka-apua jakavien ihmisten kertomuksia siitä, kuinka lujilla heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat hallituksen päätösten vuoksi, Kurvinen sanoo.
Hän moittii hallitusta myös veroasteen nostamisesta arvonlisäveron korotusten myötä.
– Petteri Orpo näyttää valitettavasti kulkevan kokoomuslaisten pääministereiden jalanjäljissä siinä, että talouteen jää katastrofaalinen sotku seuraavan hallituksen siivottavaksi. Niin kävi Harri Holkerin ja Jyrki Kataisenkin hallitusten kohdalla.
Huhtikuun vaaleja Kurvinen luonnehtii eräänlaiseksi välitodistukseksi, jolloin kansalaisilla on aito mahdollisuusn näyttää, mitä se hallituksen politiikasta ajattelee.
Eikä vain hallituksen: vaalit mittaavat myös opposition onnistumisia.
Vaalien tulos tarjoaa hänen mukaansa lähtöasetelmat vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Niihin on enää reilut kaksi vuotta aikaa.
Erityisen tärkeät kunta- ja aluevaalit ovat keskustalle. Kurvisen mukaan vaalit määrittävät puolueiden keskikastiin tipahtaneen keskustan aseman suomalaisessa politiikassa tulevaisuudessa.
Jos kannatus jää vaatimattomaksi, on nousun rakentaminen eduskuntavaaleihin vaikeampaa. Jos keskusta taas lyö tauluun hyvät lukemat, antaa se huimasti pontta koko puolueelle.
– Minun käsitykseni on, että meillä on mahdollista olla vaali-iltana paljon korkeammalla kuin nykyiset gallupit. Jos niin käy, sen jälkeen kaikki on tulevaisuudessa mahdollista, aivan kaikki.

Menestys ei kuitenkaan rakennu itsestään, Kurvinen tähdentää. Eikä niinkään, että puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen kiertää Suomen läpi ja hoitaa vaalitentit hyvin.
Tarvitaan koko puoluetta, sen kaikkia ihmisiä. Erityisen hyvin on onnistuttava ehdokashankinnassa, Kurvinen painottaa.
– Keskusta on aina ollut se, joka on on hoitanut maakunnan edunvalvontaa ja taannut paikalliset palvelut, hyvät sairaalat ja muut. Nämä ovat meidän vaalimme, näissä meidän pitää onnistua.
– Tiedän, että että sadoissa taloissa ja asunnoissa eri puolilla Suomea mietitään tällä hetkellä, että lähtisinkö ehdolle vai en. Kannustan jokaista pohtimaan myös sitä, että oikeastaan millään muulla asialla ei voi auttaa puoluetta niin paljon kuin asettumalla ehdolle kunta- ja aluevaaleissa.
Kurvinen sanoo olevansa kunta- ja aluevaalien suhteen kuitenkin melko luottavainen. Ehdokashankinta tuntuu sakkaavan muillakin puolueilla.
Samaan aikaan jonkinlaista virkoamistakin on ollut havaittavissa. Moni haluaa asettua keskustan ehdokkaaksi siksi, että pettymys hallituksen politiikkaan ja Suomen suuntaan on ollut niin suurta.
Monista aiemmista vaaleista tuttua pettymystä keskustaa kohtaan ei taas ole juuri ollut.
– Se kertoo jotain. Kunta- ja aluevaalit ovat kansanäänestys Orpon hallituksen luottamuksesta. Hallituksen hymyt saattavat hyytyä.
– Enkä sano tätä vain hatusta, vaan väitän olevani kansan pulssilla kohtuullisen hyvin.

Kurvisen kaima, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman räväytti vuoden alkajaisiksi julki toiveensa päästä pääministeriksi mahdollisimman pian.
Lindtman sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että Orpon hallitus pitäisi saada nopeasti nurin. Monissa arvioissa on pohdittu, että niin saattaisi käydä viimeistään kehysriihen aikaan, varsinkin jos vaalit menevät hallituspuolueilta huonosti.
Kurvisen mielestä Lindtmanin puheissa ei ole mitään ihmeellistä. Jokaisen puoluejohtajan tavoite on päästä pääministeriksi. Lindtman sanoi ääneen sen, minkä hänellä gallupjohtajana on perusteltua todeta.
Spekulaatioihin hallituksen kaatumisesta Kurvinen ei kuitenkaan usko.
Hänen mukaansa enemmistöhallitukset kaatuvat Suomessa yleensä vain sisäisiin erimielisyyksiin. Oppositio ei sitä pysty tekemään, vaikka kuinka höykyttäisi.
– Hallitukset ovat osoittautuneet Suomessa erittäin sitkeiksi, vaikka kuinka vaikeaa olisi ollut. Kynnys kaatumiseen on äärikorkealla myös nyt. Uskon hallituksen istuvan kautensa loppuun.
– Mutta sanon taas, että kaikki on mahdollista. Varsinkin puoliväliriihestä tulee Orpolle ja (Riikka) Purralle erittäin vaikea rasti. Ja me oppositiossa pidämme huolen, ettei hallitus helpolla pääse muutenkaan.
On kuitenkin yksi asia, missä keskusta ei Kurvisen mukaan tee oppositiopolitiikkaa.
Se on turvallisuus.
Aihe on monen suomalaisen mielestä pelottavankin ajankohtainen. Kurvinen rauhoittelee, ettei syytä pelkoon ole. Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa.
Ajat ovat kuitenkin sellaiset, ettei mistään voi olla tulevaisuudessa varma. Turvallisuuspolitiikassa mennään Kurvisen mukaan sellaisiin kansakunnan ydinkysymyksiin, ettei varaa erimielisyyksiin ole.
– Näissä asioissa pitää toimia yksituumaisesti. Jos jotain joskus tapahtuu, niin kaikilla pitää olla resilienssiä reagoida.
– Hallituksella on päävastuu, mutta keskusta ei tule tekemään kansallisella turvallisuudella ja Suomen maanpuolustuksella oppositiopolitiikkaa. Päinvastoin me haluamme, että hallituskin jättäisi tällaiset Israeliin liittyvät väännöt vähemmälle.
Poikkiteloin keskusta ei aio asettua myöskään puolustushankinnoissa tai puolustuksen kehittämisessä.
Kurvisen mukaan keskusta on sitoutunut sellaisiin ratkaisuihin, joilla Suomen puolustuskyky pysyy vahvana, ja joilla oma osuus puolustusliitto Natossa voidaan hoitaa kunnialla.

Eri mieltä voidaan kuitenkin olla siitä, miten puolustukseen tehtävät panostukset rahoitetaan.
Pääministeri Orpo väläytti viikko sitten Ylellä yhteisvelkaa puolustushankintojen rahoittamiseen. Hallituskumppani perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ehti jo tyrmäämään ehdotuksen.
Kurvisen mukaan myöskään keskusta ei hyväksy yhteisvelkaa. Tai ainakin puolue suhtautuu siihen hyvin kriittisesti.
– Sanotaan nyt näin, että olemassa on muitakin keinoja kuin yhteisvelka. Sen ei pitäisi missään nimessä olla se ensimmäinen eikä edes toinen tai kolmas keino. Kokemukset elvytyspaketista eivät valitettavasti ole rohkaisevia.
Turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät myös maakuntalentokentät, joiden tulevaisuus on herättänyt tällä viikolla jonkin verran keskustelua.
Lentokenttäyhtiö Finavia esitti maanantaina, että valtion pitäisi lopettaa maakuntalentojen ostaminen.
Keskustan riveistä esitys on tyrmätty heti tuoreeltaan. Kurvinen yhtyy puolueen nimissä esitettyihin näkemyksiin.
– Ihmettelen suuresti, että Finavia valtion erityistehtäväyhtiönä edes ottaa tällaisia kannanottoja. Heidän pitäisi hoitaa oma tehtävänsä, me poliitikot hoidamme omamme.
Kurvisen mukaan Finavian johdossa ei tunnuta ymmärtävän maailmanpolitiikan tilannetta. Maakuntalentokentillä on paljon isompi merkitys kuin se, että ihmiset pääsevät matkustamaan.
– Sekin on tärkeää, mutta ennen kaikkea lentokentät ovat kriittistä infraa, jotka täytyy pitää iskussa puolustustilanteita varten. Ruotsin pääministerin sanoin me emme ole sodassa, mutta emme elä rauhankaan aikaa. Kyse on koko Suomen kriisivalmiudesta.