Annika Saarikko kaipaa työelämän uudistamiseen ratkaisuja, ei vastakkainasettelua –“Tätä sananvaihtoa kavahdan, vierastan ja siitä ärsyynnyn“

Työmarkkinat

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toivoo, että työmarkkinoiden ympärillä käytävä keskustelu muodostuisi ratkaisuhakuiseksi ja välttäisi vastakkainasettelua.

– Suomi on poikkeuksellisen vakavassa tilanteessa. Työttömänä tai lomautettuna on yli 300 000 ihmistä. Yt-uutisia tulee lisää viikoittain, Saarikko muistuttaa tiedotteessaan.

Kun tärkeintä pitäisi olla työpaikkojen turvaaminen, keskusteluissa näytetään ajautuvan entistä kauemmaksi toisistaan ja politiikan puolelta kehitystä vielä kärjistetään, Saarikko harmittelee.

– Suomalaisissa kodeissa toivotaan vakautta työelämään ja työttömät etsivät työtä, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan työmarkkinoiden vastakkainasettelu ei vastaa työpaikkojen todellisuutta ja ihmisten arkea.

-Uskon kodeissa ja työpaikoilla läpi maan laajasti ymmärrettävän, että eivät työntekijät ja työnantajat ja tämä kansa ylipäätään ole työelämässä ja näistä vaikeuksista selviytymisessä eri puolilla pöytää.

Saarikon mukaan keskustassa ajatellaan, että yrittäjät ja työntekijät ovat samalla puolella.

– Siellä toisella puolella on työttömyys. Siellä toisella puolella on koveneva kansainvälinen kilpailu. Tätä ymmärrystä vakavasti toivon kaikista, perustelluistakin erimielisyyksistä huolimatta löytyvän nyt myös työmarkkinoilla ja laajemmin päättäjiltä.

Viime päivien keskustelussa on Saarikon mukaan myös viljelty arvioita siitä, mikä kaikki on isänmaallista ja mikä ei.

– Tätä sananvaihtoa kavahdan, vierastan ja siitä ärsyynnyn. Uskon vilpittömästi, että näinä aikoina kukin omalta paikaltaan tavoittelee isänmaan parasta. Isänmaallisuus ei ole lyömäase eikä leimakirves.

Saarikko peräänkuuluttaa työmarkkinoiden kehittämistä yhdessä vastaamaan muuttuneen ja koko ajan muuttuvan työelämän todellisuutta. Paikallaan pysyminen ei hänen mukaansa ole vaihtoehto.

Siksi keskustan tavoite on Saarikon mukaan esimerkiksi lisätä työpaikoilla tapahtuvaa sopimista ja tuoda kuuluviin myös esimerkiksi pätkä- ja silpputyöläisten, itsensä työllistävien, yksinyrittäjien, osatyökykyisten ja ikääntyneiden suomalaisten ääni työelämässä.

– He kaikki elävät jo sitä todellisuutta, jota ei vielä riittävällä tavalla tunnisteta työelämää koskevassa päätöksenteossa. Myös työ- ja perhe-elämää on pystyttävä sovittamaan yhteen paremmin.

Keskustajohtaja sanoo ymmärtävänsä, että monia ihmisiä voi huolettaa, mitä työpaikoilla tapahtuvan sopimisen lisääminen arjessa tarkoittaa. Siksi keskustan linja on, että kun lisätään työelämän joustoja, pitää lisätä myös turvaa.

– Onnistuessaan paikallinen sopimustoiminta tarjoaa yritysten tarvitseman joustavuuden ja työntekijöiden haluaman turvan siten, että ihmiset saavat töitä ja että suomalaiset tuotteet ja palvelut käyvät maailmalla kaupaksi.

Saarikon mukaan myös hallituksella ja eduskunnalla on sanan- ja päätösvaltaa.

– Viimekätinen vastuu yhteiskunnan kehityksestä on aina vaaleilla valituilla päättäjillä. Meidän velvollisuutemme on myös pitää kaikkien suomalaisten puolta. Juuri nyt on kuitenkin tärkeää toimia yli hallitus-oppositiorajan sen puolesta, että luottamus työmarkkinoilla paranisi ja työrauha säilyy. Sitä eivät rakenna puoluepoliittisista syistä ärhäkäksi viritetyt kommentit kummaltakaan laidalta eduskuntaa, Saarikko opastaa.

Kommentit (5)

  • Lukija21

    Saarikon vastaus: Paikallinen sopiminen. Oliko jotain uutta? Kaikkien kaveri ei lopulta ole kenenkään kaveri.

  • Lukija4

    Painavaa tekstiä Annika Saarikolta ! Viisastelijoiden lienee kuitenkin tätäkin kohtuuttoman vaikea ymmärtää – tarkoitushakuista manipulointia ?

    • Lukija21

      Hurskaita toiveita ne ovat, kuten muutkin Saarikon puheet.

  • Lukija24

    Markka-aikana pystyttiin saamaan tehtyihin tupoihin joustoja markkaa kelluttamalla jos kilpailukyky sitä vaati.
    Euro taas ei heilahda Suomen tarpeisiin nähden minnekään.
    Euroon liittymisen jälkeen julkisen sektorin tupojen lupaukset on täytetty lisävelalla, verotusta kiristämällä ja kansallisomaisuutta myymällä.
    Yksityisellä sektorilla yrityksiä on jouduttu lopettamaan ja saneeraamaan ihmisiä työttömiksi.
    Tupoja tehdessä ei voida tietää etukäteen millaisessa suhdanteessa niitä yritetään toteuttaa joten jäykkä palkkamalli on tuhoisaa työpaikoille Eurossa.
    On parempi työntekijällekin palkan joustaminen kuin työpaikan menettäminen. Yritysten on puolestaan avattava taloutensa tilanne työntekijöille että joustot voidaan tehdä riittävässä yhteisymmärryksessä.

    https://youtu.be/Diu6dY6x6sM

    Matti Toivola Sievi.

  • Lukija71

    Saarikko on oikeassa.
    Meillä on aina oltu pöydän samalla puolen, niin työnantaja kuin työntekijä.
    Yrityksen palkat on maksettu tessin mukaan, huomioitu korotukset sen mukaan, vuosilomat sun muut sovittu jo vuosia yhdessä kunkin työntekijän perhe- ja muu tilanne huomioiden, hiljaisina aikoina lomautettu sen mukaan, kenen työosuutta ei ole tarvittu, kiireiseen aikaan jokainen komennettu töihin. Työsuojelusta on huolehdittu aina lain mukaan, joka näkyy siinä, että tarkastajia ei ole näkynyt.

    Ayliike on turha välikäsi.Viimeinenkin työntekijä siirtyi poliittisesti sitoutumattomaan nk. Loimaan kassaan jo aikaa sitten. Vastuullisia kun olemme, teemme hyvää laajalla rintamalla.

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen