Ankankoivissa salmonellaa ja korppukinkussa listeriaa – Suomenmaa selvitti, mikä ero on kotimaisella ja EU-alueelta tulevalla lihalla
Savuhovin korppukinkussa todettiin listeriaa ja pakasteankasta löytyi salmonellariski.
Pitääkö ulkomailta tuleviin elintarvikkeisiin suhtautua varoen? Korppukinkussa sika oli kasvatettu ja teurastettu EU:ssa, ankka tuli Puolasta.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Paula Hietanen vahvistaa, että salmonellavalvontaohjelman takia Suomessa esiintyy vähemmän salmonellaa kuin monessa muussa EU-maassa.
– Näistä muista maista tuotava raaka liha ja jauheliha tulee tutkia salmonellan varalta ennen Suomeen tuontia. Lisäksi osa eristä tutkitaan vielä Suomessa. Näissä tutkimuksissa toisinaan todetaan salmonellaa, hän sanoo.
Salmonellaohjelmassa Suomi on sitoutunut pitämään tilalla tutkituissa karjoissa ja teurastamoilla tutkituissa teuraseläimissä salmonellatason alle yhdessä prosentissa eläinlajikohtaisesti. Eläimistä saatavassa lihassa tavoitteena on pitää salmonellan esiintyvyys alle puolessa prosentissa tutkituista eristä.
Listeria puolestaan on ympäristöperäinen bakteeri, jonka esiintyvyydessä ei Ruokaviraston mukaan ole merkittäviä eroja EU-maiden välillä.
– Listeriaa torjutaan elintarviketuotannossa hyvillä tuotantotavoilla, kuten käyttämällä hyvälaatuista raaka-ainetta, huolehtimalla hyvästä tuotantohygieniasta ja estämällä ristisaastumista tuotannon aikana.
Salmonella on ulosteperäinen bakteeri, joka voi joutua ruhon pinnalle teurastuksen yhteydessä, jos sitä eläimen ulosteessa esiintyy, Hietanen kertoo. Tuotantotiloilla salmonella voi tarttua eläimiin esimerkiksi luonnoneläimistä, rehusta tai jopa ihmisestä.
– Vaikka Suomessa esiintyy salmonellaa tuotantoeläimillä vähemmän kuin muissa maissa, niin on hyvä muistaa, että raa’assa lihassa voi aina esiintyä ihmisille tautia aiheuttavia mikrobeja, asiantuntija toteaa.
Näitä ovat esimerkiksi kolibakteereihin kuuluva STEC-bakteeri naudanlihassa tai kampylobakteeri siipikarjanlihassa. Siksi sekä elintarviketuotannossa että kotikeittiössä on syytä noudattaa hyvää hygieniaa.
Listeriaa voi esiintyä pieniä määriä monenlaisten elintarvikkeiden raaka-aineissa. Ne saattavat aiheuttavat ongelmia, jos niitä päätyy sellaisenaan syötäviin elintarvikkeisiin, joissa ne pystyvät lisääntymään.
Listeriaa tutkitaan pitkään säilytettävistä ja sellaisenaan syötävistä elintarvikkeista kuten leikkeleistä.
Molemmat taudinaiheuttajat tuhoutuvat normaaleissa ruoan kypsennyslämpötiloissa.
Millainen laadun tae on elintarvikkeen merkintä, jonka mukaan sen alkuperä on EU?
– Kaikissa EU-maissa noudatetaan yhteistä elintarvikelainsäädäntöä. Kriteerit tuotteiden mikrobiologiselle turvallisuudelle ja valmistuksen hygienialle ovat samat kaikissa EU-maissa, lukuunottamatta salmonellaa, jonka osalta Suomella on tiukemmat kriteerit, Hietanen vastaa.
Kriteerit eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle ovat Hietasen mukaan myös yhteiset EU-alueella. Suomessa tuotantoeläimille käytetään kuitenkin vähemmän antibiootteja kuin joissain muissa jäsenmaissa.