Analyysi: Postilaatikko voi kolahtaa entistä harvemmin

Hallitus antaa esityksensä uudeksi postilaiksi vielä tämän vuoden aikana. Työn polttavin kysymys on jakelupäivien määrä.

Suunnitelmissa on esillä kaksi mallia: säilyttää jakelu viisipäiväisenä tai karsia päivät kolmeen. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on ollut avoin kaikille ehdotuksille.

Postilakia uudistettaessa ollaan lopulta isojen kysymysten äärellä. Onko posti jokaiselle suomalaiselle taattava yleispalvelu vai pelkkää bisnestä? Uudistetaanko lakia Posti Group Oy:n liiketoiminnan kannattavuus vai kansalaisten etu edellä?

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti elokuussa arviomuistion uudistuksesta kierrokselle. Viime viikolla päättyneen lausuntorundin lopputulos oli selkeä: siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun saa lähes täystyrmäyksen.

Lausuntoja tuli 26, joista 19 vastusti jakelupäivien vähentämistä, kolme kannatti ja neljässä ei otettu suoraan kantaa.

Muutosta vastustavat niin Kuntaliitto, Sanomalehtien Liitto, mediatalot kuin jakeluyhtiötkin.

Kolmipäiväisen jakelun katsotaan muun muassa häiritsevän ihmisten mahdollisuutta tasa-arvoiseen tiedonsaantiin, haittaavan viranomaiskirjeiden kulkua ja maaseutuyrittäjien toimintaa sekä vaikuttavan työllisyyteen. Muutoksen voi myös tulkita olevan postidirektiivin vastainen.

Posti Group Oy on puhunut nykyistä harvemmasta jakelusta jo pitkään. Yhtiön mukaan viisipäiväinen postinkanto ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa.

Postilla on yleispalveluvelvoite. Lain mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa.

Valtaosalle suomalaisista jakelupäivien karsiminen ei olisi ongelma.

Valtaosalle suomalaisista jakelupäivien karsiminen ei olisi ongelma. Paperipostia on digitalisoituvassa maailmassa yhä vähemmän.

Henkilöä kohden on tällä hetkellä jaettavana alle yksi yleispalvelukirje viikossa.

Jos jakelupäiviä vähennetään, pitäisi ratkaista yksi iso ongelma: sanomalehtien kohtalo. Ne eivät lukeudu yleispalveluvelvoitteeseen.

Leijonanosa sanomalehdistä kannetaan koteihin aamuisin varhaisjakelussa, mutta 15–20 prosenttia yli kolmena päivänä viikossa ilmestyvistä aviiseista jaetaan päiväpostin mukana, koska harvaan asutuilla seuduilla ei ole varhaisjakelua.

Miten turvata se, että mummonmökkien lukijat saavat lehtensä edes iltapäiväkahvipöytään? Voidaanko heidät velvoittaa digitilaajiksi?

Lehtien jakelun tulevaisuudesta on aloitettu erilliset neuvottelut liikenne- ja viestintäministeriön, lehtiyhtiöiden, eri toimijoiden ja Postin välillä.

Ministeriön muistiossa kaavaillaan, että lehtitalot voisivat sopia viisipäiväisestä jakelusta erikseen kaupallisin sopimuksin. Silloin Posti kiertäisi samat reitit joka päivä lehtien kanssa, vaikka muu posti olisi kyydissä vain kolmena päivänä. On hankala nähdä, miten se olisi kannattavaa – muuten kuin määräämällä mielivaltaisia jakeluhintoja.

Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan Markku Rossin (kesk.) mukaan lehtien jakelukustannusten taakkaa voitaisiin helpottaa alentamalla arvonlisäveroa (Savon Sanomat 13.9.). Valtion budjetista voitaisiin myös kanavoida lehdille jakelutukea.

Onko jakelupäivien vähentäminen ainoa vaihtoehto saada postitoiminta kannattavaksi?

Kirjeiden määrä vähenee kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Tuhannen taalan kysymys on, onko jakelupäivien vähentäminen ainoa vaihtoehto saada postitoiminta kannattavaksi.

Voisiko tehokkuutta hakea yhdistämällä jakeluja, tekemällä uudenlaista yhteistyötä ja kilpailuttamalla jakelupalveluja alueellisesti?

Arviomuistiossa ehdotetaan ratkaisuina myös kirjeiden kulkunopeuden keventämistä sekä kerrostalojen lokerojakelua.

Postilaki mahdollistaa myös valtion nykyistä suuremman osallistumisen. Lain mukaan valtion varoista on korvattava yhtiölle kustannuksia, mikäli yleispalvelu muodostaa ”kohtuuttoman taloudellisen rasitteen”. Poliitikot voisivat siis halutessaan päättää, että posti turvataan tasavertaisesti kaikille suomalaisille viitenä päivänä viikossa.

Poliitikkojen soisikin käyvän postista arvokeskustelua. Toistaiseksi puhe on ollut vähäistä.

Keskustalaisille asia on erityisen vaikea, koska lakia valmistellaan keskustaministeri Bernerin johdolla ja kolmipäiväinen jakelu kurittaisi eniten maaseutua.

Lisäksi keskustan kansanedustajien mielipiteet jakaantuvat.

Yhden avauksen esitti Markus Lohi (kesk.). Lohen mielestä kaupungeissa jakelupäiviä voisi olla kolme ja muulloin postin voisi hakea asiamiespostista. Maaseudulla jakelupäivät säilyisivät viitenä.

Rossi taas painottaa, että kirjeiden jakelu viitenä päivänä viikossa ei ole välttämätöntä, mutta lehtien jakelu pitää turvata.

Ankarimmat kolmipäiväisen jakelun vastustajat pelottelevat, että postilaista uhkaa tulla keskustalle ”uusi paskalaki” eli jätevesiasetukseen verrattava laki, joka johtaa puolueen vaalitappioon.

Yhtiönä Posti on ollut aktiivinen keksimään uusia toimintatapoja aina ruohonleikkuusta lähtien.

Posti Group Oy:n liikevaihdosta yleisjakeluvelvoitteen alaiset tehtävät kattavat kuitenkin vain reilut yhdeksän prosenttia.

Kokonaisuutena yhtiö tahkoaa voittoa – viime vuonna tulos koheni 25,4 miljoonaan euroon. Erityisesti juoksuaan paransivat paketti- ja logistiikkapalvelut.

Monialaisen yhtiön näkökulmasta postin kantaminen viitenä päivänä on välttämätön paha. Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta se on yhtiön päätehtävä. Nyt odotellaan, miten poliitikot asian määrittelevät.