Analyysi: Poistaako perustulo loukut? – Mallit siirtyivät nyt hallituksen puntariin
Vuoden päästä tuhansien suomalaisten tilille saattaa kuukausittain tupsahtaa satojen eurojen suuruinen perustulo. Näin jos asiantuntijaryhmän esitys perustulokokeilusta saa hallituksen siunauksen.
Perustuloajatuksella on pitkä poliittinen historia. Keskustan puoluekokouksessa on käsitelty aihetta koskevaa aloitetta jo 1980-luvulla.
Perustulolla tarkoitetaan valtion kansalaisille maksamaa vastikkeetonta tukea, jota ei peritä takaisin.
Maaliskuun lopussa hallitukselle luovutetussa esiselvityksessä analysoidaan puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta Suomeen. Useimmissa malleissa perustulo maksettaisiin kaikille, mutta tulojen kasvaessa verotus söisi hyödyn pois.
Poliitikot pääsevät nyt puntaroimaan, kuinka hyvin eri mallit täyttävät toiveet tuloköyhyyden, väliinputoamisten ja byrokratian vähentämisestä sekä työnteon kannattavuuden lisäämisestä.
Perustulo maksettaisiin kaikille, mutta tulojen kasvaessa verotus söisi hyödyn pois.
Esiselvityksessä erotellaan kolmenlaiset kannustinloukut. Perustulolla voitaisiin pyristellä eroon niistä kaikista.
Tuloloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen nettotulot eivät kasva, vaikka hän työllistyisi tai lisäisi työntekoaan. Työttömyysloukussa työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa kasvavien verojen ja maksujen sekä vähentyneiden tukien myötä.
Sosiaaliturvan kannustavuutta haittaavat myös byrokratialoukut. Tukien monimutkaisuus ei kannusta ottamaan vastaan edes lyhytaikaista työtä, koska etuuksien maksaminen työrupeaman jälkeen on epävarmaa ja byrokraattista.
Työnteosta voi seurata sosiaalitukien maksuviiveitä, jotka voivat johtaa jopa velkaantumiseen ja maksuhäiriöihin. Työttömän on myös hankala arvioida työnteon kannattavuutta, kun tulot koostuvat erilaisista etuuksista.
Työryhmän esittämässä osittaisessa perustulomallissa ehdotetaan perustulon suuruudeksi vähintään nykyisen työttömyyskorvauksen tasoa, eli 550 euroa. Sen päälle voitaisiin maksaa asumistukea ja toimeentulotukea. Ansiosidonnainen työttömyysturva ja eläkkeet jäisivät ennalleen.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että ihmelääkettä sosiaaliturvan kannustavuusongelmiin ei ole tarjolla – ei ainakaan ilman, että mallista tulisi kallis tai että sosiaaliturvan taso tippuisi reippaasti nykyiseen verrattuna.
Keskustan eduskuntaryhmä tai ministerit eivät ole vielä ottaneet kantaa esityksiin, mutta mallista tehdyt laskelmat lienevät pettymys monelle perustulon kannattajalle. Jotkut perustulomallit saattavat jopa vähentää työttömälle työnteosta käteen jäävää summaa.
Kannustaako perustulo toimeliaisuuteen vai jäämään sohvan pohjalle?
Laskelmat ovat kuitenkin vasta alustavia. Perustulon tasolla sekä siihen yhdistettävillä vero- ja asumistukimalleilla on suuri vaikutus taloudellisiin kannustinloukkuihin.
Vaikka tuloloukut eivät osittaisella perustulolla poistu, malli vähentäisi etuudelta toiselle siirtymiseen liittyviä viiveitä, väliinputoamisia sekä helpottaisi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Byrokratialoukut siis vähenevät, vaikka eivät täysin katoa.
Kokeilun tärkein anti saattaa olla se, että se paljastaa, kuinka vastikkeeton sosiaaliturva vaikuttaa ihmisiin. Kannustaako perustulo toimeliaisuuteen vai jäämään sohvan pohjalle?
Mitä tapahtuu, kun entistä harvemman tarvitsee selvitellä muuttuneita elämäntilanteitaan työvoimahallinnolle tai pelätä putoamista pois työttömyysturvan piiristä? Kuinka moni uskaltaa kokeilla siipiään palkkatyön ulkopuolella, kun pienyrittäjälle on hiljaisimpinakin kausina turvattu perustoimeentulo?
Keskustan vaaliohjelmasta hallituksen kärkihankkeeksi päätyneen perustulokokeilun avulla selvitetään nyt, onko perustuloon ladatuilla toiveilla totuuspohjaa.
Selvitykset on nyt tehty ja on hallituksen käsissä päättää, kuinka paljon kokeilussa painotetaan mallin yksinkertaisuutta ja byrokratian vähentämistä, kuinka paljon kustannusten hillintää tai köyhyyden ja kannustinloukkujen vähentämistä.
Ratkaistavana on sekin, jäävätkö nuoret ja opiskelijat kokeilun ulkopuolelle vai räätälöidäänkö heille jopa oma perustulokokeilunsa.
Joka tapauksessa uudistuksen eteenpäin vieminen vaikean taloustilanteen kertoo hallituksen ennakkoluulottomuudesta.
Perustulokokeilu on ainutlaatuinen hanke, johon kohdistuu laajaa kiinnostusta ulkomaita myöten. Jos kokeilu tehdään kunnolla, se vie sosiaaliturvan kehittämistä aimo harppauksen eteenpäin.