Analyysi: Junavuorot lisääntyvät – mutta miten käy, kun kilpailu alkaa?
Raideyhteydet paranevat joulukuussa eri puolilla Suomea. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti torstaina päässeensä sopuun junayhtiö VR:n kanssa velvoiteliikenteen lisäämisestä.
Kaukoliikenteessä suurimmat lisäykset kohdistuvat väleille Tampere–Keuruu, Joensuu–Pieksämäki, Savonlinna–Parikkala, Kuopio–Kouvola ja Tampere–Pori.
Etelä-Suomen lähiliikenteessä junia tulee lisää väleille Lahti–Riihimäki, Helsinki–Riihimäki–Tampere ja Helsinki–Lahti.
Neuvottelutulos on voitto liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.), joka suututti vuosi sitten monet puoluetoverinsa karsimalla maakuntien junavuoroja.
Tällöin ministeriö vähensi junaliikenteen ostoliikennettä, eli junavuoroja, joita ministeriö ostaa reiteille, joita VR ei pidä kannattavina.
Liikenne ei lopulta kuitenkaan loppunutkaan lakkautusuhan alla olleilla reiteillä, sillä ministeriö lisäsi niille velvoiteliikennettä. Sillä tarkoitetaan tappiollisia junavuoroja, joita VR joutuu ajamaan joka vuosi 20 miljoonan euron edestä vastineeksi kaukoliikenteen monopoliasemastaan.
Berner siis siirsi osan maakuntien junaliikenteestä valtiolta VR:n maksettavaksi. Junavuoroja myös vähennettiin, ja osa niistä korvattiin busseilla.
Voittoa tuottavalla ja toimintaansa tehostaneella junayhtiöllä on tähän kyllä varaa, mutta käytännössä kyse on rahojen siirtelystä taskusta toiseen, sillä Suomen valtio omistaa VR:n. Voi olla, että valtio ei jatkossa saakaan nyhdettyä junayhtiöltä muhkeaa sadan miljoonan osinkoa, kuten tänä ja viime vuonna.
Junamatkustaminen on vahvassa kasvussa. Helmikuussa VR leikkasi hintojaan rajusti houkutellakseen kumipyörien päälle siirtyneitä suomalaisia takaisin kiskoille. Matkamäärät ovat sen jälkeen kasvaneet kahdeksan prosenttia.
Joillain reiteillä muutos on ollut erityisen hurja, esimerkiksi Helsingin ja Seinäjoen välillä lisäystä on 45 prosenttia.
VR on joutunut trimmaamaan toimintaansa, sillä ministeriö on ilmoittanut henkilöjunaliikenteen avautuvan kilpailulle tämän hallituskauden aikana.
Lopullisia poliittisia päätöksiä kilpailutuksesta ei vielä ole tehty, mutta uutisia odotetaan lähiaikoina.
Kilpailun alkaessa velvoiteliikenne joudutaan neuvottelemaan kokonaan uudestaan. Siksi nyt neuvoteltu sopimus on voimassa vain ensi vuoden joulukuuhun saakka.
Yhtenä vaihtoehtona on, että rataosuuksia jaettaessa otetaan huomioon myös se, kuinka paljon velvoiteliikennettä junayhtiö suostuu ajamaan. Näin voitaisiin estää kermankuoriminen eli se, että junayhtiöt keskittyisivät ajamaan pelkästään tuottavimpia rataosuuksia.
Jos kilpailutus hoidetaan viisaasti, raideyhteydet voivat entisestään parantua. Jos käy toisin, Berner saa jälleen varautua ottamaan palautetta vastaan maakuntien kimmastuneilta asukkailta.
Junaliikenteen vapauttaminen kilpailulle on yksi askel ministeri Bernerin suuressa visiossa: liikenteen kehittämisessä digitalisaation avulla.
Berner uskoo, että digitalisaatio ja kilpailun avaaminen voivat luoda raiteille palveluja, joita ei osata vielä edes hahmottaa.
– Esimerkiksi syrjäseuduilla älysovellukset voivat jatkossa tarjota ovelta ovelle -matkaketjun, jossa junat, bussit, taksit ja kutsuliikenne on liitetty toisiinsa, hän maalaili maaliskuisessa Suomenmaan blogissaan .
