Alkoholimyrkytys tappaa Suomessa yhä harvemmin – myönteinen kehitys pysähtyi kaksi vuotta sitten

Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on laskenut tuntuvasti 15 vuodessa. Lasku näyttää kuitenkin pysähtyneen vuoteen 2017, ilmenee Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Vielä viisitoista vuotta sitten yli 500 suomalaista vuodessa kuoli alkoholimyrkytykseen. Huippuvuosi oli 2004, jolloin määrä oli 542. Vuoden 2009 jälkeen alkoholimyrkytyskuolemien määrä lähti jyrkkään laskuun, ja vuonna 2017 kuolemien määrä oli pienentynyt alle puoleen huippuvuosista.

Vuonna 2018 alkoholimyrkytyskuolemien määrän lasku näyttää pysähtyneen.

Alle 45-vuotiaiden osuus alkoholimyrkytykseen kuolleista pieneni koko 32 vuoden tarkasteluajanjakson ajan. Viime vuosina alle 45-vuotiaita oli vähemmän kuin 20 prosenttia kaikista alkoholimyrkytyksen uhreista.

Naiset olivat alkoholimyrkytyskuolemissa selvästi vähemmistönä. Heidän osuutensa kasvoi kuitenkin tutkimusajanjaksolla, koska myrkytysten määrän väheneminen kohdistui miehiin: vuonna 1987 uhreista oli naisia 17,1 prosenttia ja vuonna 2018 naisten osuus oli 22,3 prosenttia.

Naiset olivat kuollessaan keskimäärin 2,5 vuotta miehiä vanhempia. Alle 45-vuotiaitten ikäryhmässä naisten osuus oli merkitsevästi pienempi kuin tätä vanhempien.

– Koska Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on huomattavasti kattavampi kuin muissa Euroopan maissa, meillä oli käytettävissämme väestötasoinen 12 000 alkoholimyrkytyksen aineisto, kertoo oikeuskemisti, FT Pirkko Kriikku.

Tutkimuksen erityinen merkitys on siinä, että se vahvistaa suomalaisissa alkoholimyrkytyskuolemissa tapahtuneet vuosittaiset muutokset riippumattomiksi kuolemansyyn selvittämisprosessin muutoksista.

– Tutkimuksemme tuottama tieto on ajankohtainen, koska alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksia alkoholin aiheuttamiin haittoihin ollaan parhaillaan arvioimassa, huomauttaa professori Ilkka Ojanperä.