Akavan jäsenmäärä laski noin prosentilla ay-maksun verovähennysoikeuden poiston jälkeen

Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestön Akavan liittojen jäsenmäärä on laskenut jonkin verran sen jälkeen, kun ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta kerrottiin.

Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan luku vastaa koko lailla sitä, mitä osattiin alkuvuoden perusteella odottaa.

Akavan liitoissa kokonaisjäsenmäärä laski 0,8 prosentilla, kun vertaillaan jäsenmäärää tämän vuoden ja viime vuoden alussa. Maksavien jäsenten määrä laski saman verran.

Tämän vuoden tulojen verotuksessa ei voi enää vähentää ammattiliittojen jäsenmaksuja.

Eroajat ovat nostaneet syyksi tiukan taloudellisen tilanteen. Yksittäisissä tapauksissa on nostettu esiin jäsenmaksun verovähennyskelpoisuuden poisto.

–Minulle on muotoutunut sellainen kuva, että taloudelliset syyt tarkoittavat nimenomaan sitä, kun on muutenkin niin kamalan tiukkaa, Löfgren kertoo STT:lle.

Eronneita oli määrällisesti vajaat 5 000. Kokonaisjäsenmäärä oli vuoden alussa 619 000.

Pitemmällä aikajänteellä Akavan jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa, vaikka välissä on ollut pieniä laskuja. Kahdella muulla keskusjärjestöllä SAK:lla ja STTK:lla jäsenmäärä taas on mediatietojen mukaan vähentynyt.

Muun muassa toimihenkilöitä edustavasta Ammattiliitto Prosta on erottu vuodenvaihteessa hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta muutos ei ole dramaattinen.

Viestintäjohtaja Salla Matilaisen mukaan voidaan arvioida, että taustalla vaikuttaa verovähennyksen poisto, vaikka kukaan ei ole varsinaisesti ilmoittanut sitä erosyyksi.

Prossa on noin 120 000 jäsentä.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestöstä Tehystä kerrotaan, ettei muutoksella ole ollut vaikutusta Tehyn jäsenmäärään.

Liiton jäsenmäärää ei kerrota julkisuuteen, mutta Pron tavoin Tehy kuuluu STTK:n suurimpiin jäsenliittoihin.

Yleisesti uskotaan, että verovähennyksen poisto voisi vaikuttaa enemmän matalapalkka-aloilla.

SAK:n jäsenliitoissa tämän vuoden tietoja jäsenmääristä saadaan vasta maaliskuun jälkeen. SAK on suurin ammattiliittojen keskusjärjestö. Se edustaa muun muassa linja-autonkuljettajia, tarjoilijoita, vartijoita ja rakennustyöntekijöitä.

Löfgren pitää itsestään selvänä sitä, että hallitus halusi poistaa verovähennysoikeuden nimenomaan ideologisista syistä. Hän sanoo olevansa varma siitä, ettei jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ole pysyvä tilanne.

– Uskon, että riippumatta siitä, minkälainen hallituskoalitio on, muutoksia tullaan tekemään.

Hän ei kuitenkaan usko, että järjestäytymisaste laskisi ”mitenkään hirveästi”, vaikka verovähennysoikeus poistui.

Talousjärjestö OECD:n tilaston mukaan Suomessa 51,4 prosenttia työntekijöistä kuului toissa vuonna ammattiliittoon.

Akavalla opiskelijajäsenten määrä on kasvanut viime vuodesta noin viidelläsadalla. Löfgren nostaa yhdeksi opiskelijoita kiinnostavaksi asiaksi liittojen tarjoamat työnhakuun ja erilaisiin urapolkuihin liittyvät urapalvelut.

– Luulen, että nämä puhuttelevat tässä ajassa, kun työpaikan saaminen ei välttämättä avoimien kanavien kautta enää samassa määrin tapahdu kuin noususuhdanteessa.