Ajatuspajan johtaja keskustan kannatuksesta: "Talouden suunta ei monelle riitä onnistuneen politiikan mittapuuksi"

Hallituksen perusviesti ja kriittisen kansalaisen odotus eivät kohtaa, tulkitsee ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila keskustan heikkoa kannatusta.

Uusimmissa kannatusmittauksissa keskustan kannatus on laskenut syksyn 2012 lukemiin.

Helsingin Sanomien gallupissa pääministeripuoluetta kannattaa enää 16,4 prosenttia ja Ylen kyselyssä 16,7 prosenttia suomalaisista.

Hallituskumppani kokoomus porskuttaa suurimpana puolueena ja vihreät hönkii keskustan niskaan virhemarginaalin sisässä.

Miksi sitten keskustan kannatus on laskenut, vaikka talouden luvut osoittavat pitkästä aikaa ylöspäin?

Hallitus tekee kunnianhimoisesti talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Moni kansalainen kuitenkin arvioi politiikkaa paljon monipuolisemmilla mittareilla.

Talouden suunta ei monelle riitä onnistuneen politiikan mittapuuksi.

– Syntyy pettymyksen ja ärtymyksen kokemuksia.

Kansalaisten ja poliitikkojen suhteessa näkyy Jutilan mukaan kohtaamattomuutta ja myös kyvyttömyyttä tai haluttomuutta ymmärtää toisen ajattelua.

Nyt ilmapiiritekijät ovat sellaisia, että usko poliitikkojen vilpittömyyteen ja pyrkimykseen tehdä hyvää on heikko.

Karina Jutila

Ongelma on Jutilan mukaan viestinnässä, mutta vain osittain.

– Jos asennoituminen on kriittistä tai epäilevää, niin viestejäkään ei välttämättä kuulla.

Vuoropuhelun ja keskinäisen luottamuksen näkökulmasta Jutila pitää tilannetta hankalana.

– Tavallaan ymmärtää vastuuta kantavan poliitikon lähtökohdan, että tehdään mitä on päätetty ja antaa tulosten puhua puolestaan. 

– Se voi näyttäytyä kansalaiselle niin, että hänen esittämäänsä kritiikkiä ei kuulla. Silloin se etäisyys kansalaisen ja päättäjän välillä ei ainakaan lyhene.

Jutila yhtyy osittain siihen analyysiin, että keskustan heikkoa kannatusta selittää asema pääministeripuolueena.

– Nyt on kriittinen, kärjekäs ja vastakkainasetteleva ilmapiiri ja kun puolue on pääministeripuolueena niin kylmää vettä tulee niskaan ja palaute on ankaraa.

Politiikka on aina myös elämää vaikutelmien keskellä, Jutila huomauttaa.

– Nyt ilmapiiritekijät ovat sellaisia, että usko poliitikkojen vilpittömyyteen ja pyrkimykseen tehdä hyvää on heikko.

Nyt räiskitään politiikkaa ihan perinteisellä tavalla.

Karina Jutila

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilän henkilökohtainen imago vaikuttaa myös koko puolueen kannatukseen.

Kaksi vuotta sitten odotettiin, että politiikkaa tullaan Sipilän johdolla tekemään uudella tavalla.

Jutila näkee, että politiikan realiteetit ja vuosikymmenten aikana muotoutuneet luutuneet toimintatavat ovat iskeneet vastaan.

– Mahdollisuudet muuttaa asioita yhdessä vaalikaudessa on osoittautuneet rajallisiksi, riippumatta siitä, miten vilpittömästi sitä olisi yritetty. Politiikka on lajina tällainen.

Myös ajatus erilaisesta oppositiopolitiikasta on jäänyt toiveeksi. Sellaisesta, jossa hallituksen esityksiä ei ammuta automaattisesti alas, vaan asioita voidaan ratkaista asioina.

– Kyllä nyt räiskitään politiikkaa ihan perinteisellä tavalla.

Tilanteen muuttaminen vaalikauden tässä vaiheessa on vaikeaa.

Yhden hallituspuolueen halkeaminen ja muut tilannetekijät eivät suoranaisesti ole helpottaneet hallituksen tekemistä.

– Kun nyt on kahden ja puolen puolueen hallitus, jossa mukana on selkeästi kymmenen vuoden takaiseen verrattuna oikealle mennyt kokoomus, tällä profiililla oleva keskusta ja kolmantena uusi keskustaoikeistolaispopulistinen puolue. Kokoonpano voi hämmentää äänestäjiä.  

Porvarihallituksen aikana oppositioon jää monta voimakasta puoluetta.

– Vaalikauden aikana on syntynyt selkeä punavihreä ”blokki” tai ajattelutapa, jossa vaikuttaa siltä, että kaikki mitä hallituksen puolella tehdään on huonosti harkittua tai vähintäänkin epäilyttävää.

Kokoomuksen kannatusta hallitusvastuu ei ole nakertanut samalla tavalla kuin keskustaa.

– Kokoomuksella on selkeä profiili porvarillisena puolueena.

Se hyvä, mitä porvaripuolueita äänestävät näkevät hallituksen tekevän, nähdään olevan kokoomuksen ansiota.

– Eihän kokoomuksenkaan kannatus korkealla ole, Jutila kuitenkin huomauttaa.

Nyt eletään Jutilan mukaan aikaa, jolloin Suomessa on monta puoluetta, joiden kannatus on enimmillään 20 prosentin tienoilla.

Hallituksen vaikea tilanne ei ole lihottanut mitään oppositiopuoluetta selvästi suurimmaksi.

– Seuraava vaalikausi näyttää, onko kyse tilanteesta, jossa pari puoluetta kamppailee ykköspaikasta ja kärkijoukkoon voi olla nousemassa vihreät samalla tavalla, kuin perussuomalaiset nousi vajaa kymmenen vuotta sitten.

Toinen vaihtoehto on, että vihreät nousee merkittäväksi puolueeksi kolmen suuren puolueen joukkoon ja joku nykyisistä isoista pullahtaa pelistä pois.

– Perussuomalaiset näytti sen, miten tuollainen ilmiö voi kestää pari vaalikautta.

Tällä kertaa kyseessä ei välttämättä ole politiikan normaali suhdannevaihtelu,  vaan pysyväluonteinen muutos puoluekentässä.