Äitiyslain "piiloagendat" yllättivät kansanedustajat

Tunteisiin käyvä keskustelu äitiyden syvimmästä olemuksesta yllätti kansanedustajat, kun eduskunnassa käytiin torstaina lähetekeskustelu naispariskuntia koskevasta äitiyslakialoitteesta.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi erehtyneensä luulemaan, ettei lakialoitteesta tulisi kiivasta väittelyä.

– Ajattelin, että kaikki jotka sanovat puolustavansa lasten oikeuksia, olisivat tämän lakialoitteen kannalla. Olen pettynyt.

Lakialoitetta kannattavien mielestä asiassa on kyse vain pienestä teknisestä seikasta.

Toinen äideistä voisi tunnustaa vanhemmuutensa jo raskausaikana neuvolassa silloin, kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidoilla, tuntemattoman luovuttajan sukusoluja käyttäen.

Aloitetta vastustavat kansanedustajat puolestaan näkevät, että äitiyslaki sekoittaisi koko käsitteen äitiydestä.

Perussuomalaisten Mika Niikko tähdensi, että hänen mielestään äidiksi voi tulla vain synnyttämällä, ei lakeja säätämällä.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus oli samaa mieltä ja lisäsi, että lesbosuhteisiin ryhtyvillä on usein taustalla lapsuudessa koettuja laiminlyöntejä tai muita traumoja.

Tanus ei allekirjoita väitettä siitä, että äitiyslaki ei olisi keneltäkään pois. Hänen mielestään se on pois isyydestä silloin, jos sukusolujen luovuttaja haluaisikin myöhemmin tunnustaa isyytensä.

– En näe että kukaan, joka pyrkii edistämään erilaisten perheiden hyvinvointia, voisi kannattaa tätä lakialoitetta, Tanus totesi.

Vasemmistoliiton Silvia Modig näki asian päinvastoin. Hänen mielestään kaksi rakastavaa vanhempaa on nimenomaan lapsen etu.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren mielestä lakialoite olisi askel kohti sukupuolineutraalia yhteiskuntaa, koska sukupuoltaan vaihtanut nainenkin voisi tulla äidiksi.

– En tunnista tässä laissa niitä piiloagendoita, joita täällä nostetaan esiin, Arhinmäki ihmetteli.

Useat edustajat kokivat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien perhekäsityksen loukkaavan ja vähättelevän useiden suomalaisten elämää.

Monet kansanedustajat muistuttivatkin, että sateenkaariperheitä on jo olemassa, ja äitiyslaki ainoastaan helpottaisi näiden perheiden lasten asemaa.

– Puheenvuoroista tulee sellainen olo, että heteroperheet olisivat lapsille parempia kasvuympäristöjä, keskustan Annika Saarikko pahoitteli.

– Meillä on jo nyt naispareja, jotka voivat hankkia lapsia hedelmöityshoitojen avulla. Nyt me vain muuttaisimme tapaa, jolla äitiys voidaan tunnustaa, hän lisäsi.

Nykytilanteessa toinen äideistä joutuu tekemään perheen sisäisen adoption lapsen syntymän jälkeen.

Äitiyslaki jakaa tosin vahvasti mielipiteitä keskustan riveissä. Eevamaria Maijala (kesk.) vastustaa sitä.

– Lapselle on tärkeää, että äidin rinnalla on toinen henkilö. Se voi nainen, se voi olla mies, voi olla monta rakastavaa henkilöä jotka katsovat, että heillä on vastuu lapsesta. Mutta lapsella voi olla vain yksi äiti, Maijala sanoi.

Viime halli­tus­kau­della kaatunut äitiyslaki yritetään viedä nyt maaliin kansa­lai­sa­loit­teella, joka keräsi yli 55 000 nimeä.