Äiti esti 12-vuotiasta syömästä tai menemästä kouluun, jos lapsi ei tehnyt kotitöitä – Äiti tuomittiin väkivallasta ja ihmiskaupasta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus antoi torstaina tuomion poikkeuksellisessa rikostapauksessa. Nelikymppisen äidin katsottiin syyllistyneen omiin lapsiinsa kohdistuneeseen ihmiskauppaan ja väkivaltaan. Rikokset tapahtuivat Lappeenrannassa vuosina 2015–2019.
Oikeuden mukaan nainen pakotti tapahtuma-aikaan 12-vuotiaan lapsensa tekemään tämän ikä- ja kehitystasoon nähden kohtuuttomasti kotitöitä.
Kotitöiden tekeminen ja vauvaikäisen sisaruksen hoitaminen oli oikeuden mukaan edellytyksenä sille, että lapsi sai ruokaa, mennä nukkumaan tai käydä koulua. Ruoatta jättämisen takia lapsen kasvu hidastui ja hänelle tuli yli 200 tuntia poissaoloja yhdellä kevätlukukaudella, tuomion julkisessa selosteessa sanotaan.
Oikeuden mukaan nainen kohdisti 12-vuotiaaseen lapseen vakavaa ja pitkäkestoista väkivaltaa ja lapsi joutui elämään jatkuvan väkivallan uhan alla.
Nainen löi lasta kasvoihin ja vartaloon, muun muassa jalkapohjiin, sekä kuristi ja puri tätä, selosteessa sanotaan.
Oikeuden mukaan lapsella oli päässään hiuksettomia kohtia tukistamisesta ja hänen kaikkien sormiensa kynnet olivat vaurioituneet tai irronneet lyömisestä.
Oikeuden mukaan nainen kohdisti väkivaltaa myös kolmeen muuhun lapseensa, joista nuorin oli tekoaikaan 0–1-vuotias. Syyte vauvaan kohdistuneesta pahoinpitelystä hylättiin vanhentuneena, mutta nainen velvoitettiin suorittamaan lapselle korvauksia.
Nainen kiisti oikeudessa syytteet. Hän sanoi sallineensa 12-vuotiaan tehdä kotitöitä vain satunnaisesti. Koulupoissaolot ja painonlasku johtuivat hänen mukaansa sairastelusta. Hän sanoi ajelleensa lapsen hiukset täiden takia.
– Kynsien vammoista nainen ei kertomansa mukaan ollut tiennyt mitään. (Lapsella) havaitut lukuisat mustelmat puolestaan olivat naisen mukaan aiheutuneet muun muassa lasten touhuamisesta ja kaatumisista urheillessa.
Kolmea lapsista kuultiin esitutkinnassa useasti. Oikeuden mukaan ensimmäisissä kuulemisissa kukaan heistä ei kertonut mitään väkivallasta, vaan he puhuivat äidistään vain myönteisesti.
– Kun lasten sijoitusta oli kestänyt jonkin aikaa ja yhteydenpito äitiin oli eri syistä vähentynyt, lapset olivat kertoneet, mitä heidän mukaansa oikeasti oli tapahtunut. Lasten mukaan äiti oli sanonut, mitä lasten pitää kertoa, ja sen mukaan lapset olivatkin menetelleet.
Oikeuden mukaan tilanne oli alkanut vaivata lapsia, ja noin vuoden kuluttua tekojen päättymisestä he olivat yhdessä päättäneet kertoa totuuden.
Nainen vetosi siihen, että lasten sijaisvanhemmat olivat vaikuttaneet lasten kertomaan ja että hänen entinen puolisonsa oli valehdellut väkivallasta kostaakseen.
Oikeus toteaa julkisessa selosteessaan, että asiassa oli kyse henkilötodistelun luotettavuudesta ja näytön riittävyydestä.
– Käräjäoikeus katsoi syyttäjän ja asianomistajien esittämän kirjallisen todistelun ja henkilötodistelun osoittaneen naisen syyllistyneen edellä mainittuihin rikoksiin.
Oikeus tuomitsi vuonna 1982 syntyneen naisen vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 120 tunnin yhdyskuntapalveluun ihmiskaupasta, törkeästä pahoinpitelystä ja kahdesta pahoinpitelystä.