Ahtisaari panisi Unkarin ja Puolan kovemmin seinää vasten

Euroopan unionin pitäisi kovistella ankarammin perusarvoja polkevia jäsenmaita, vaatii presidentti Martti Ahtisaari.

EU:n perustukset ovat koetuksella, sillä itäisen Keski-Euroopan maat haastavat voimakkaasti unionin perusarvoja, kuten liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Puola ja Unkari ovat juuttuneet pitkittyneeseen kiistaan EU:n komission kanssa kansalaisvapauksien rajoittamisesta ja oikeusvaltio-ongelmista.

– Kyllä pitäisi ottaa tiukempi linja Unkarin ja Puolan kohdalla, Ahtisaari sanoi tiistaina eduskunnassa.

EU voi periaatteessa evätä äänioikeuden perusarvoja loukkaavalta jäsenmaalta.

Päätös vaatisi kuitenkin jäsenmaiden yksimielisyyden. Sitä ei ole tiedossa, sillä Puola ja Unkari tukevat toisiaan asiassa.

Esillä on ollut myös ajatus, että perusarvoja loukkaavilta mailta voisi jäädyttää EU-tukia.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kannattaa esitystä.

– Määrärahojen pidätys olisi aika tehokas pelote. Jos emme voi puuttua jäsenmaahan, joka toimii oikeusvaltioperiaatetta vastaan, silloin me jäämme tyhjäksi.

Brysselissä on oltu huolissaan siitä, että ellei EU noudata omia arvojaan, se menettää uskottavuutensa kansainvälisenä toimijana.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomen on oltava arvokysymyksissä tinkimätön myös EU-pöydissä.

Arvojen merkitys politiikassa on kasvanut viime vuosina.

Kansallismielinen ja liberaalien arvojen vastainen ilmapiiri on voimistunut eri puolilla maailmaa.

Presidentti Ahtisaari korostaa, että EU:n perusarvot, kuten tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet, ovat yleismaailmallisia. Samoihin arvoihin on sitouduttu myös YK:ssa.

– Olemmeko Euroopassa ja länsimaissa tehneet suuren virheen siinä, että olemme kielenkäytössämme esittäneet arvot (vain) meitä koskevina, rauhannobelisti kysyy.

Ahtisaari sanoo huomanneensa rauhanvälittäjänä, mikä merkitys arvoilla on käytännössä.

– Kestävää rauhaa on mahdotonta saavuttaa ilman että ylläpitää näiden arvojen mukaista politiikkaa.

Sipilä antaa keskiviikkona eduskunnalle ilmoituksen hallituksen EU-politiikasta.

Arvoja koskevat erimielisyydet ovat olleet pinnassa myös kotimaassa.Kesällä hallitus oli vähällä hajota arvoristiriitoihin.

Keskustan ja kokoomuksen mukaan yhteistyö Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa kävi mahdottomaksi, koska arvoero kasvoi liikaa.

Esimerkkinä mainittiin Halla-ahon linja EU-kysymyksissä ja maahanmuuttoasioissa.

Halla-aho on julkisuudessa tukenut Unkarin ja Puolan tiukkoja maahanmuuttolinjauksia.

Myös ulkoministeri Timo Soini (sin.) on puolustanut Puolan toimia ja todennut, että EU:n ei pidä lähteä ”mestaroimaan” Puolaa oikeusvaltioasioissa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen on oltava arvokysymyksissä tinkimätön myös EU-pöydissä.

– Olemme pahasti tuuliajolla, jos lakia lakataan kunnioittamasta. Ei oikeuskäytäntöjä ja tuomareita voida vaihtaa poliittisten suhdanteiden mukaan. Kyllä tämä on vakava kysymys, Sipilä sanoi eduskunnassa.

Pääministeri ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa siihen, pitäisikö Puolalta evätä äänioikeus tai jäädyttää maan EU-tukia.

Sipilä antaa keskiviikkona eduskunnalle ilmoituksen hallituksen EU-politiikasta.

Asiasta odotetaan tiukkaa keskustelua, sillä oppositio on arvostellut toistuvasti hallitusta liian ponnettomasta ja laiskasta EU-linjasta.