Orpon velkalaiva on karilla – keskusta tarjoaa kasvun väylän
Hallitus julkisti tänään vuoden 2026 budjetin – kolmannen ja toiseksi viimeisen ennen vaaleja. On aika katsoa, missä hallitus menee tavoitteisiinsa nähden.
Ensinnäkin kokoomus lupasi vaaleissa, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen. Mitä saimme? 36 miljardia uutta velkaa kolmen vuoden aikana – yli kymmenen miljardia enemmän kuin edellisellä hallituksella kolmena viimeisenä vuonnaan. Velkakierre ei pysähtynyt, se kiihtyi.
Toiseksi hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2027. Valtiovarainministeriön ennuste on nyt -3,4 prosenttia. Kuilu tavoitteeseen on 7,4 miljardia euroa. Lisäksi hallitus aikoo rikkoa EU:n 3 prosentin alijäämärajaa jokaisena vuonnaan. Antisaavutus, jos jokin.
Kolmanneksi velkasuhteen piti vakautua ja kääntyä laskuun ylivaalikautisessa tarkastelussa. Todellisuus? Vuonna 2023 velkasuhde oli 77,5 %, vuonna 2027 se on ennusteessa jo 88,6 %. Kasvua tulisi yli 10 %-yksikköä vaalikauden aikana. Orpon hallitus tosin pyrkii kiillottamaan lukuja, osin hetkellisillä konsteillaan ja pysäyttämään velkasuhteen kasvun vuoden 2027 ajaksi. Vaalivuoden jälkeen velkasuhde jatkaisi taas loputonta kasvuaan.
Neljänneksi hallitus lupasi 100 000 lisätyöllistä. Nyt työllisiä on 60 000 vähemmän kuin kauden alussa. Pitkäaikaistyöttömyys lähenee 1990-luvun laman lukemia, nuorisotyöttömyys on hälyttävää ja jopa akateeminen työttömyys kasvaa. Lupaus oli 2 miljardin parannus julkiseen talouteen työllisyydellä – tulos on miljardin pakkasella. Ero tavoitteeseen on 3 miljardia euroa.
Velkaantuminen paisuu, työllisyys heikkenee, konkurssit lisääntyvät ja kasvu on korkeintaan kituliasta. Tässä tilanteessa hallitus käytti budjettiriihen tärkeimmät hetket sisäisen rasismikriisinsä selvittelyyn. Suomalaiset olisivat ansainneet ratkaisuja työttömyyskriisiin.
Sopeutuksiakin tarvitaan, mutta ne eivät yksin riitä talouden tervehdyttämiseen, kuten keskusta on koko ajan pyrkinyt kertomaan hallitukselle. Rinnalle tarvitaan rohkeutta uudistaa Suomea. Keskusta on esittänyt jo yli 50 ratkaisua kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Lisää valmistellaan. Tavoite on selvä: tuplata talouskasvu hallituksen ennusteisiin verrattuna.
Keinoja riittää:
- Suuryrityksistä huomio myös pieniin ja keskisuuriin, mm. yrittäjävähennystä korottamalla ja investointien verohyvityksen alarajaa alentamalla.
- Yritysverotus kohti Viron mallia. Investoinnit ja kasvu käyntiin.
- Yritysrahoitus toimivaksi ja kotitalouksille mahdollisuuksia omaan kotiin esimerkiksi vakuuksia kehittämällä. Nyt rahoituksen kireys jarruttaa kasvua.
- Kotitalousvähennyksen vahvistaminen ja tuloveronalennusten suuntaaminen tavallisille keskituloisille.
- Työttömyysturvaan katto ja toisaalta suojaosa takaisin. Työnteko aina kannattavaksi.
- Eläkeiän saavuttaneille tuloveroale. Kokemus pidemmäksi aikaan käyttöön.
- Inhimilliseen pääomaan satsaaminen, osaamisesta leikkaaminen on lopetettava.
- Kanadan pisteytysmalli maahanmuuttoon. Työhaluiset ovat tervetulleita ja pisteytyksen avulla varmistetaan, että maahanmuutto on julkista taloutta vahvistavaa sekä myös alueiden erityistarpeet huomioivaa.
- Erityistalousalueet, Itäisestä Suomesta aloittaen.
- Lupabyrokratian purku – Suomesta Euroopan nopein luvittaja.
Orpon hallitus on unohtanut, että talous on numeroiden lisäksi psykologiaa. Hallitus käytti kautensa aluksi paljon aikaa synkkyyden maalaamiseen. Kertoi kyllä totuuden talouden tilannekuvasta, mutta unohti rohkaista suomalaisia. Valaa epävarmojen aikoen keskellä luottamusta parempaan huomiseen. Niinpä kuluttajien luottamus on nyt sitten masennustilassa.
Keskustan esittämät monet keinot talouskasvun vauhdittamiseksi ovat olleet koko ajan vapaasti myös hallituksen hyödynnettävissä. On ollut hallituksen valinta, ettei se halua tarttua niihin, vaan on uskonut suuryritysvetoiseen politiikkansa.
Keskusta näyttää eduskuntavaaleissa uuden suunnan Suomelle, kun oikeistohallitus eksyi omiin lupauksiinsa ja keskinäiseen riitelyynsä.