Keskustaopiskelijat: Eläkelupaus ei saa olla lasku, joka jätetään nuorten maksettavaksi
Suomalaisessa politiikassa vallitsee merkillinen kaksoisstandardi, keskustaopiskelijat syyttää.
– Opiskelijoiden toimeentulosta voidaan leikata, nuoria voidaan velkaannuttaa ja tulevaisuuden palveluista voidaan säästää. Mutta kun keskustelu kääntyy eläkkeisiin, muuttuu jokainen säästöehdotus lähes pyhäinhäväistykseksi. Keskustaopiskelijat kysyykin: miksi nuorten tinkiminen omasta tulevaisuudestaan on vastuullista talouspolitiikkaa, mutta hyvätuloisten eläkeläisten osallistuminen yhteisiin talkoisiin on kohtuuton vaatimus?
Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen solidaarisuuteen, järjestö muistuttaa.
Työssäkäyvät rahoittavat merkittävän osan nykyisistä eläkkeistä luottaen siihen, että tulevat sukupolvet tekevät aikanaan samoin.
– Tämä yhteiskuntasopimus on kuitenkin kestävällä pohjalla vain silloin, kun oikeudenmukaisuus kulkee molempiin suuntiin.
Nuorilta odotetaan yhä pidempiä työuria, joustavuutta ja valmiutta kantaa ikääntyvän yhteiskunnan kasvavia kustannuksia. Samaan aikaan heidän mahdollisuutensa vaurastua, hankkia oma asunto ja rakentaa taloudellisesti turvattu tulevaisuus ovat monin tavoin aiempaa epävarmempia.
Nuorten sukupolvien harteille kasataan velkaa, vastuuta ja epävarmuutta, mutta heidän odotetaan suhtautuvan tähän kaikkeen kiitollisina, keskustaopiskelijat ihmettelevät.
– Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei voi tarkoittaa sitä, että yhdellä sukupolvella on saavutettuja etuja ja toisella ainoastaan velvollisuuksia.
– Eläkeuudistus vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta jättää edelleen avoimeksi kysymyksen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Eläkevarojen parempien sijoitustuottojen tavoittelu on perusteltua, mutta eläkejärjestelmän kestävyyttä ei voida rakentaa yksin sijoitusmarkkinoiden tuotto-odotusten varaan. Tarvitaan myös rohkeutta keskustella siitä, miten järjestelmän kustannukset ja hyödyt jakautuvat eri sukupolvien kesken.
Keskustaopiskelijat vaatii, että myös nykyisin maksussa olevien eläkkeiden asemaa on voitava tarkastella osana julkisen talouden ja eläkejärjestelmän uudistamista.
– Korkeimpien työeläkkeiden indeksikorotuksia on voitava rajoittaa samalla, kun pienimpien eläkkeiden ostovoima turvataan. Lisäksi jokaisessa merkittävässä eläkeuudistuksessa on arvioitava avoimesti sen vaikutukset eri sukupolville. Nuorten näkökulma on otettava aidosti mukaan eläkejärjestelmän päätöksentekoon, vuoden 2026 puheenjohtaja Aapeli Rytkönen linjaa keskustaopiskelijoiden viikko sitten pidetyn liittokokouksen kannanotossa.
Kyse ei ole eläkeläisten ja nuorten asettamisesta vastakkain, opiskelijajärjestö toteaa. Suomessa on paljon pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentulosta huolehtiminen on sivistysvaltion velvollisuus. Mutta yhtä lailla on keskustaopiskelijoiden mukaan tunnustettava, ettei hyvätuloisen eläkeläisen toimeentulo ole automaattisesti suuremman suojelun arvoinen kuin pienituloisen opiskelijan tai työuransa alussa olevan nuoren.
Eläkepolitiikka ei saa olla poliittinen koskemattomuusalue vain siksi, että eläkeläiset muodostavat suuren ja aktiivisen äänestäjäjoukon, järjestö pamauttaa. Poliitikkojen tehtävä ei ole suojella vaikutusvaltaisimpien ikäluokkien etuja hinnalla millä hyvänsä, vaan rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa myös niille, jotka eivät vielä istu päätöksenteon pöydissä, kannanotossa todetaan.
– Keskustaopiskelijat muistuttaa, ettei sukupolvien välinen solidaarisuus ole yksisuuntainen velvollisuus. Me nuoret olemme valmiita kantamaan vastuumme hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, mutta emme hyväksy sitä, että vastuu tarkoittaa loputonta luopumista omista mahdollisuuksistamme, vuoden 2027 puheenjohtaja Josefina Tuomala sanoo.
Yhteiskuntasopimus, jossa yksi sukupolvi saa lupaukset ja toinen laskun, ei ole oikeudenmukainen sopimus. Se on sanelua, keskustaopiskelijoissa katsotaan.
– Suomen tulevaisuutta ei voida rakentaa menneisyyden etuoikeuksien varaan. On aika tehdä eläkepolitiikkaa, joka kestää myös tulevien sukupolvien katseen.