Läpi harmaan ajan
Kun Suomi alkoi keväällä siirtyä kiihtyvällä tahdilla kohti Nato-jäsenyyttä, puhuttiin pelonsekaisesti ”harmaasta ajasta” ja kiusanteosta, jota Venäjä voisi Suomelle tehdä jäsenpäätöksen jälkeen.
Pelot heräsivät uudelleen, kun useat asiantuntijat arvioivat Nord Stream -kaasuputkien vuodot ja niihin liittyneet räjähdykset Venäjän sabotaasiksi.
Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa Venäjä on energiavivun avulla onnistunut vaikuttamaan myös kansalaismielipiteeseen. Venäjän vastaisten pakotteiden tuki on heikentynyt, kun aiemmin koronatoimia vastaan kapinoineet kansanjoukot lietsovat nyt tyytymättömyyttä energiapulan ja inflaation varjolla.
Vastaavaa liikehdintää ja keskustelun polarisoitumista on tapahtunut myös Suomessa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa puolet kansasta elää täysin omassa todellisuudessaan. Tälle kansanosalle Donald Trump oli vuoden 2020 presidentinvaalien voittaja.
Yhdysvalloissa salaliittoteoriat eivät ole marginaalia vaan valtavirtaa. Monet oikeistomediat, kuten OAN ja Newsmax, ovat levittäneet surutta niin rokotepropagandaa kuin vuoden 2020 vaaleihin liittyviä salaliittoteorioita.
Trump on puolestaan viime viikkoina jakanut runsaasti QAnon-salaliittoteoriaan liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa.
Myös Venäjän sotapropaganda on löytänyt tietyistä amerikkalaismedioista otollisen maaperän. Esimerkiksi Yhdysvaltain katsotuimman kaapelikanavan Fox Newsin tähtijuontaja Tucker Carlson myötäilee Ukrainan tilannetta käsitellessään usein Venäjän näkökantoja.
Carlsonin ohjelma on yli kolmella miljoonalla katsojallaan Yhdysvaltain toiseksi suosituin talk show, joten hänen näkemyksillään on huomattava vaikutus amerikkalaisten mielipiteisiin.
Venäjälle Carlsonin show on niin mieleen, että pätkiä siitä esitetään tiiviiseen tahtiin Venäjän valtion tv-kanavilla. Muun muassa toimittaja Julia Davis raportoi aiheesta säännöllisesti Twitterissä. Asiasta ovat kirjoittaneet myös The New York Times ja The Guardian.
Parin viime viikon aikana Carlson on vihjaillut, että presidentti Joe Bidenin hallinto olisi syypää Nord Stream -kaasuputkien räjäytykseen.
Suomessakin monet aiemmin rokotusvastaisuutta levittäneet sometilit jakavat nyt Venäjän propagandaa, Ylen selvitys osoitti huhtikuussa.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus näkyy siinä, että disinformaatio vetoaa vain hyvin pieneen osaan kansalaisista. Kiitos siitä kuuluu niin vastuulliselle mediakentälle kuin kansalaisten yleissivistykselle.
Kremlin vaikutuspyrkimykset tai salaliittoteoriat eivät Suomessa myöskään ohjaa päätöksentekoa. Eduskuntapuolueista vain VKK:n reaktio Venäjän hyökkäykseen on poikennut muuten yksimielisestä linjasta, mikä on ajanut sitä entistäkin enemmän kohti marginaalia.
Kontrasti on suuri, kun tilannetta vertaa Yhdysvaltoihin, jossa johtavista republikaaneista vain harva uskaltaa vieläkään tuomita Capitolin valtauksen ja Trumpin puheet vaalien varastamisesta.
Informaatiovaikuttamista tai ei, maantieteelle Suomi ei voi mitään. Se nähtiin jälleen, kun jonot itärajalla kasvoivat Venäjän liikekannallepanon seurauksena.
Helmikuussa Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaiset vetivät nopeasti johtopäätöksen tilanteesta, eikä kurssia ole tarvinnut sen jälkeen kääntää.
Nato-hakemus jätettiin poikkeuksellisen yksimielisen kansalaismielipiteen ja poliittisen konsensuksen saattelemana, ja ratifiointiprosessi etenee odotetusti. Jahkailun jälkeen viisumikysymyskin saatiin ratkaistua.
Harmaan ajan kestosta ei ole kenelläkään varmuutta, mutta päämäärä on selvä: sen läpi on vain mentävä, sivuille vilkuilematta.
