Upin hallitus käsitteli oikeusasiamiehen huomautusta Stubbin pojan rekrytointiprosessista – "Johto ryhtynyt korjaaviin toimiin"

Laillisuusvalvonta

Ulkopoliittisen instituutin eli Upin hallitus sanoo, että instituutin johdossa on jo ryhdytty korjaamaan rekrytointi- ja hankintaprosesseja.

Eduskunnan oikeusasiamies antoi Upille torstaina huomautuksen sen toiminnasta, joka liittyi presidentti Alexander Stubbin pojan Oliver Stubbin valintaan korkeakouluharjoittelijaksi. Huomautus koski lisäksi asiaan liittyvien viestintäpalvelujen hankintaa.

Upin hallitus käsitteli huomautusta kokouksessaan perjantaina. Hallitus sanoi edellyttävänsä, että Upin johto ottaa oikeusasiamiehen päätöksen huomioon instituutin toiminnassa ja vahvistaa Upin oikeudellista ja hallinnollista osaamista.

Hallitus totesi tiedotteessaan oikeusasiamiehen päätöksen osoittavan, että Upin menettely antaa aihetta arvosteluun useissa kohdissa. 

– Hallitus tukee Upin johtoa instituutin hallinnon kehittämisessä ja seuraa oikeusasiamiehen päätöksessä todettujen puutteiden korjaamista, hallitus linjasi. 

Hallituksen puheenjohtaja Klaus Korhonen sanoi STT:lle, että seurantatyö on vasta alkuvaiheessa, mutta että oikeusasiamiehen antamat moitteet johtavat toimiin Upissa.

– Varmasti käymme läpi oikeusasiamiehen arvostelun, jonka hän kohdisti rekrytointi- ja hankintakäytäntöihin. Myös instituutin työjärjestys täytyy käydä läpi, että olisiko siinä jotain korjaamista, Korhonen sanoi.

Kun Upi seuraavan kerran hakee korkeakouluharjoittelijoita, pitäisi hakuprosessin sujua paremmin.

– Siinä prosessissa on tehty virheitä, tietenkään tällainen ei voi toistua. Korhonen sanoi.

Upin johtajan Hiski Haukkalan asema ei Korhosen mukaan ollut hallituksen kokouksessa esillä.

– Lähtökohta on se, että instituutin johtaja nauttii hallituksen luottamusta. Ei tällaista asiaa kukaan nostanut edes esille hallituksen kokouksessa.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi päätöksessään muun muassa, että instituutin henkilöstövastaavan viestintä harjoittelupaikasta kiinnostuneille ja sitä hakeneille ei ollut hallintolain tasapuolisuuden vaatimuksen mukaista. Korkeakouluharjoittelijalle hakuilmoituksessa asetettujen edellytyksiä ei myöskään sovellettu tasapuolisesti. 

Jääskeläisen mukaan hänellä ei kritiikistä huolimatta ole perusteita katsoa, että Upille kuulunutta harkintavaltaa olisi ylitetty harjoittelijan valinnassa.