Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailun voittoteos kuvaa Suomen asemaa idän ja lännen välissä sekä Koiviston roolia yhteistyön rakentajana
Presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun on voittanut kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen teos Välittäjä.
Kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä valmistettu teos tulee sijoittumaan Helsingin Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin.
Palkintolautakunnan mukaan Välittäjä heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.
– Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa, arvioi palkintolautakunta voittajateosta.
Kaulasen mukaan inspiraatio muistomerkkiin tuli Koiviston elämänkaaresta.
– Vaikuttavaa on, kuinka Koivisto eteni satamatyöläisestä tohtoriksi, pääministeriksi ja presidentiksi. Se ilmentää hyvin suomalaisen yhteiskunnan ja koululaitoksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tätä kuvaan veistoksen nousevalla muotokielellä, joka kasvaa kohti eduskuntataloa, Kaulanen kertoi kiitospuheessaan.
Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 20 000 euroa.
Muistomerkki on tarkoitus paljastaa 25. marraskuuta vuonna 2023, jolloin presidentti Koiviston syntymästä on kulunut 100 vuotta.
Viime lokakuussa avattuun kilpailuun tuli 110 hyväksyttyä ehdotusta.
Presidentti Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017. Hän oli kuollessaan 93-vuotias. Koivisto oli presidentti vuosina 1982–1994.
Suunnittelukilpailun toisen palkinnon sai Matti Vesasen teos Hitaalla tiellä ja kolmannen palkinnon Pauno Pohjolaisen teos Sillanrakentaja.
Kunniamaininnan saivat Nestori Syrjälän Sanat, Anssi Pulkkisen Satamajätkä fundeeraamassa ja Markus Kåhren Fundeerauksia.
Kilpailun järjestämisestä on vastannut valtioneuvoston kanslian asettama muistomerkkitoimikunta, jota on johtanut entinen pääministeri Paavo Lipponen.
Kaikista aiemmin edesmenneistä Suomen presidenteistä on virallinen muistomerkki Helsingissä.
Viimeksi muistomerkin on saanut Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen. Kuvanveistäjä Pekka Jylhän Lähde-niminen teos paljastettiin Finlandia-talon viereisessä puistossa Kekkosen syntymän 100-vuotispäivänä syyskuussa 2000. Kekkonen toimi presidenttinä viisi kautta vuosina 1956–1981.
Kekkosen edeltäjän J.K. Paasikiven (presidenttinä vuosina 1946–1956) muistomerkki Helsingin Kampissa oli ensimmäinen valtionpäämiehelle tehty ei-esittävä muistomerkki. Kuvanveistäjä Harry Kivijärven tekemä, vuonna 1980 pystytetty teos Itä ja Länsi sai kansan suussa nimen Juho Kusti ja Alli. Kahdesta mustasta, sileäksi hiotusta ja kuperasta kivipaadesta koostuvan teoksen nähtiin muistuttavan presidenttiä ja tämän puolisoa.
Helsinkiin ensimmäinen presidentin muistomerkki pystytettiin K.J. Ståhlbergille vuonna 1959. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Ståhlbergin patsas sijaitsee eduskuntatalon edustalla. Ståhlberg toimi Suomen tasavallan ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1919–1925.
