Suurlähettiläs: Hizbollahin täysi aseistariisunta on "erittäin, erittäin vaikea toteuttaa"

Libanonissa äärijärjestö Hizbollahin aseistariisunnan ensimmäinen vaihe saatiin maan asevoimien mukaan tammikuussa päätökseen. Järjestön riisuminen aseista kokonaan ei välttämättä ole mahdollista, ja samalla moni libanonilainen toivoo, että väkivaltamonopoli kuuluisi yksinomaan valtioille.

Suomen Beirutin-suurlähettiläs Anne Meskanen ei pidä Hizbollahin täyttä aseistariisumista tällä hetkellä mahdollisena. 

– Kyllähän se on tietynlainen realiteetti, että sataprosenttinen aseistariisunta on erittäin, erittäin vaikea toteuttaa, Meskanen sanoo STT:lle puhelimitse Libanonista.

Yhtenä vaikeutena on se, että Hizbollah tulkitsee eri tavalla sitä, mistä on sovittu. Hizbollah näkee, että aseistariisunta koskee Etelä-Libanonissa aluetta, joka jää Israelin rajan ja Litani-joen väliin. Litani kulkee 5–30 kilometrin päässä Israelin rajalta.

Toissa vuoden lopulla Israelin ja Libanonin välille solmittiin aselepo, jonka osa aseistariisunta on. Aselevon ehdot muistuttavat paljolti YK:n turvaneuvoston päätöstä 1701, joka päätti aiemman suuren konfliktin Hizbollahin ja Israelin välillä vuonna 2006. 

Hizbollah ei ole allekirjoittanut vuoden 2024 aselepoa, mutta on hyväksynyt ehdot. Aselevon on ollut määrä päättää viimeisin, vuonna 2023 alkanut väkivallankierre. Sota Gazassa toi sotatoimet myös Hizbollahin ja Israelin välille Libanonin ja Israelin raja-alueilla.

Nyt sotilaallisen vastuun joen eteläpuolella on ottanut Libanonin asevoimat. Aselevon myötä myös Israelin joukkojen on täytynyt vetäytyä alueelta.

Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Aleksi Punnala näkee, että Libanonin asevoimat on pätevä toimija myös Etelä-Libanonissa. Suomalaiset ovat osa YK:n johtamaa Unifil-rauhanturvaoperaatiota.

– Luonnollisesti he tulevat koko ajan paremmiksi, koska ovat lisänneet joukkoja alueella. Tietysti kun joukot tulevat alueelle, heidän täytyy hieman opetella toimintaa ja toiminta paranee koko ajan, Punnala sanoo STT:lle Libanonista. 

Rauhanturvaoperaatio tuki Libanonin asevoimia Hizbollahin aseistariisunnassa.

Väkivaltaisuudet Etelä-Libanonissa ovat jatkuneet vuoden 2024 jälkeenkin. Israel on esimerkiksi säännöllisesti iskenyt Etelä-Libanoniin myös lähelle tilanteita, joissa on ollut läsnä rauhanturvaajia.

Meskasen mukaan melkein kaikki libanonilaiset, shiiamuslimeja lukuun ottamatta, ovat sitä mieltä, että Hizbollah tulisi riisua aseista.

– On varsin yksimielinen käsitys, että halutaan, että se väkivaltamonopoli kuuluu valtiolle, Meskanen sanoo viitaten siihen, että monien mielestä Libanonissa pitäisi olla nimenomaan valtiolliset asevoimat muiden aseellisten toimijoiden sijasta.

Hizbollahilla on kaksi siipeä. On aseellinen siipi, jonka EU:kin on listannut terroristijärjestöksi. Sitten on poliittinen siipi, joka on ollut maan parlamentissa 1990-luvulta, jolloin myös Libanonin sisällissota päättyi.

Meskanen sanoo, että Hizbollah on viimeisimmän sodan jälkeen heikentynyt, mutta se on yhä kyvykäs aseelliseen vastarintaan. Samalla puolue menestyi varsin hyvin viime vuoden paikallisvaaleissa.

Tukea Hizbollahille selittää muun muassa se, että vuoden 2006 sodan jälkeen se käytännössä uudelleenrakensi Etelä-Libanonin. Hizbollah tarjoaa myös monia palveluita alueella kuten terveyspalveluita ja koulutusta.

Suurlähettiläs Meskanen näkee, että aseistariisunnan seuraava vaihe tulee olemaan vaikeampi kuin ensimmäinen.

Meskanen huomauttaa, että YK:n rauhanturvaoperaation toimivalta päättyy Litani-jokeen, joten rauhanturvaajat eivät voi auttaa Libanonin asevoimia aseistariisunnassa sen pohjoispuolella. Samalla operaation mandaatti on päättymässä tämän vuoden lopussa.

Punnala arvioi, että Libanonin asevoimilla ei aseistariisunnan seuraavissa vaiheissa ole edessään helppo operaatio.

– Ei se ollut helppoa täälläkään, vaikka me heitä parhaamme mukaan tuimmekin, Punnala sanoo.

Meskasen mukaan Libanonissa puhutaan yhä enemmän tilanteen hillitsemisestä tai patoamisesta.

Toisessa vaiheessa aseistariisunta on tarkoitus ulottaa koko maahan. Suurlähettiläästä on mahdollista, että siirtymistä lykätään.

– Mikä täällä närästää ja mikä on vaikeuttanut aseistariisuntaa ja tulee edelleen vaikeuttamaan, on tietenkin se, että Israel edelleenkin pitää hallussaan viittä etutukikohtaa ja kahta puskurivyöhykettä. Se iskee melkein päivittäin, paitsi etelään myös Bekaanlaaksoon, ja aina silloin tällöin myös tänne Beirutiin, Meskanen sanoo.

Suurlähettilään mukaan Israel näkee, että nykyinen aseistariisunta on edistystä, mutta riittämätöntä.

– Israelin jatkuvien iskujen takana on mielestäni paljon enemmänkin kuin aseistariisunta. Heillä on selkeä tavoite päästä kokonaan eroon Hizbollahista ja muuttaa alueen koko geopoliittinen asetelma.

– Minulle on selvää, että iskut tulevat jatkumaan. Näillä iskuilla he haluavat painostaa Libanonin hallitusta etenemään.