Hallitus tukee kalliista sähköstä kärsiviä kertakorvauksella, tuen suuruus, alaraja ja omavastuuosuus vielä auki – Saarikko: "Energiayhtiöiden voittojen verottaminen helpottaa painetta velanottoon"
Kotitalouksien ylisuuriin sähkölaskuihin on tulossa uusia hyvityskeinoja. Nopeimmin kotitalouksien sähkölaskussa näkyisi kertakorvaus, joka maksettaisiin takautuvasti esimerkiksi marras- ja joulukuun kalliista sähkön hinnoista myöhemmin talvella. Hyvitys näkyisi suoraan sähkölaskussa, eikä kotitalouksien tarvitsisi sitä erikseen hakea.
Yksityiskohdat ovat pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan vielä auki. Keskustella pitää vielä siitä, minkä suuruisesta tuesta olisi kyse, mikä olisi alaraja, mikä olisi sähkönkulutuksen yläraja ja mikä osuus siitä korvattaisiin, hän sanoo.
– Olisiko se 50, 60 vai 80 prosenttia, tätä ei ole vielä asetettu.Totta kai kulutukselle täytyy tulla myös katto, ei meidän tarkoituksena ole kompensoida sitä, että joissakin kotitalouksissa vaikka lämmitettäisiin uima-altaita, Marin sanoi toimittajille eduskunnassa eduskuntaryhmien kokouksen jälkeen.
Näihin kaikkiin kysymyksiin on tarkoitus vielä tällä viikolla saada vastauksia. Esitys olisi tarkoitus saada eduskuntaan heti, kun eduskunta palaa joulutauolta eli tammikuun alkupuolella.
Marinin mukaan myös tarvittaessa myöhemmin kuin marras- joulukuussa voitaisiin yhtä lailla korvata kertakorvauksena sähkölaskuissa osa kuluttajille takaisin.
Toisena elementtinä hallitus pyrkii saamaan niin kuluttajille kuin yrityksille joustavuutta sähkölaskujen maksuun. Tässä valtio tulisi Marinin mukaan takaamaan osuutta.
– Kolmantena kokonaisuutena on kattohintamalli, joka vaatii pidempää valmistelua, mutta sekin olisi tarkoitus saada eduskuntaan heti tammi-helmikuussa.
Pääministeri sanoo olevan aivan selvää, että sellaiseen ideaalimalliin ei pystytä, joka kohdentuisi täysin oikein vain tarvitseville ja joka ei millään tavalla aiheuttaisi muuten mitään lieveilmiöitä.
– Täydellisiä malleja ei ole.
Hän huomauttaa, että suomalaiset ovat aika eriarvioisessa tilanteessa suhteessa sähkölaskuihinsa ja ihmisten välillä on todella paljon eroja.
Pääministeri sanoo, että kokonaisuudessa puhutaan isosta hintalapusta, sadoista miljoonista ylöspäin, jopa miljardiluokkaan. Kaikki tämä täsmentyy kuitenkin vasta sitten, kun parametrit asetetaan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) luonnehti kertakorvausta ratkaisuksi jo olleisiin kalliin sähkön kuukausiin ja viikkoihin.
– Vähintään on perusteltua, että kertakorvaus koskisi marras-joulukuuta, jonne nämä hallituksen aiemmin päättämät tukimuodot sähköavustuksesta ja sähkövähennyksestä eivät vielä osu. Nehän astuvat voimaan vuoden alusta, Saarikko sanoi kokouksen jälkeen eduskunnassa toimittajille.
Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä myös sähkön arvonlisäveron alentamisesta 10 prosenttiin, joka astui voimaan joulukuun alussa.
Jo päätettyjenkin toimien hintalappu on lähes miljardi, mutta se on menokehyksen sisällä.
Saarikon mukaan uusien tukimuotojen tarkkoja kuluja valtiolle on mahdoton vielä sanoa, koska ei tiedetä miten sähkön hinta kehittyy ja miten kylmiä talvipäiviä on luvassa.
Oleellisempaa hänen mielestään on, että tukien rahoituspohjana voitaisiin hyödyntää energiayhtiöiden kriisin seurauksena syntyneistä voitoista kerättävää lisäveroa ja kantaverkkoyhtiöiden rahoitusta.
– Se helpottaa painetta velanottoon.
Marin kuvailee valtion toimivan ikään kuin rahan välietappina.
– Eli (valtio) ottaa energiayhtiöiltä, jotka saavat tällä hetkellä aivan kohtuuttomia voittoja ja välittää rahan kuluttajille, jotka maksavat aivan liikaa. Windfall-vero tulee myöhemmin käyttöön, ja tulot tulevat myöhemmin valtiolle.
