Kysely: Juutalaisvastaisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina
Tuoreen selvityksen mukaan antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana. Ihmisoikeuskeskus ja oikeusministeriö selvittivät kyselytutkimuksella juutalaisten näkemyksiä ja kokemuksia antisemitismistä ja syrjinnästä Suomessa.
Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että antisemitismi on lisääntynyt Suomessa viiden viime vuoden aikana. Eniten juutalaisvastaisuuden katsottiin lisääntyneen internetissä, mediassa sekä poliittisessa elämässä.
Kyselyn perusteella yleisintä antisemitismin kohtaaminen on nuoremmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 16–34-vuotiaista vastaajista peräti 93 prosenttia kertoi kohdanneensa antisemitismiä. 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla vastaava luku oli 73 prosenttia.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisia antisemitismin ilmenemismuotoja he ovat kohdanneet internetissä tai sosiaalisessa mediassa viimeisen vuoden aikana.
Vastaajista 82 prosenttia kertoi kohdanneensa Israelin valtion olemassaolon oikeuden kieltämistä, 81 prosenttia juutalaisten pitämistä yleisesti vastuullisina Israelin valtion toimista ja 77 prosenttia Israelin politiikan vertaamista natsi-Saksan politiikkaan.
Internetin ulkopuolella lähes 60 prosenttia kertoi kohdanneensa ajattelua, jossa juutalaisia yleisesti pidetään vastuullisina Israelin valtion toimista.
Lisäksi lähes puolet vastaajista kertoi kohdanneensa negatiivisia stereotypioita, kuten syytöksiä, joiden mukaan juutalaiset hallitsevat maailmaa tai pitävät vallassaan rahoitusalaa, mediaa, politiikkaa tai taloutta.
Huoli omasta turvallisuudesta vaikuttaa juutalaisten elämään selvityksen mukaan myös käytännössä. Vastaajista yli kolmannes kertoi, etteivät he koskaan käytä tai pidä esillä esineitä, joista heidät voitaisiin tunnistaa juutalaisiksi.
Näitä ovat esimerkiksi kipa-päähine ja Daavidin tähti. Lähes puolet vastaajista kertoi myös välttelevänsä juutalaisissa tapahtumissa käymistä.
Lähes 90 prosenttia vastaajista ilmoitti kyselyssä, että Israelin ja arabimaiden välinen konflikti vaikuttaa heidän turvallisuuden tunteeseensa.
Yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan joutumisesta sanallisen loukkauksen tai häirinnän kohteeksi. Fyysisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta kantoi huolta 42 prosenttia vastaajista.
Selvityksessä annettiin myös suosituksia, joiden avulla voitaisiin ehkäistä juutalaisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa sekä lisätä tietämystä juutalaisesta kulttuurista.
Selvityksen mukaan on esimerkiksi varmistettava, että koulutusalan ammattilaisilla on kyky tunnistaa antisemitistiset ilmiöt, ilmaisut ja teot. Lisäksi heillä olisi oltava työkaluja niiden ehkäisyyn ja käsittelyyn.
Viharikosten ehkäisemiseksi selvitys taas ehdottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden osaamisen kehittämistä liittyen antisemitismiin sekä juutalaisiin ja muihin vähemmistöryhmiin kohdistuvaan syrjintään.
Suomessa tulee laatia toimintasuunnitelma antisemitismin torjumiseksi, ja lisäksi juutalaisia oppilaitoksia, yhdistyksiä ja järjestöjä on tuettava taloudellisesti, jotta ne voivat lisätä tietoisuutta juutalaisesta elämästä, kulttuurista ja historiasta, selvityksessä suositetaan.
Kyselyyn vastasi runsaat 330 ihmistä loka–marraskuussa 2023, osin samalla ajanjaksolla kuin äärijärjestö Hamas teki iskunsa Israeliin ja Gazan sota alkoi.