Turvallisuuspoliittiset ratkaisumme on arvioitava uudelleen
Turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti. Venäjän käsittämätön raakuus ja brutaalit iskut Ukrainaan ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Tämä laittaa meidät pohtimaan myös omaa turvallisuuttamme uudessa valossa. Suomella on ollut selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Pidämme yllä vahvaa omaa itsenäistä puolustusta.
Pidämme myös Nato-option – mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä, jos tähän ratkaisuun päädymme. On selvää, että tilanteessa, jossa Venäjän viimeaikaisilla toimilla ei ole ollut rationaalisuutta, on myös meidän arvioitava kysymys Nato-jäsenyydestä uudessa valossa.
Päätös on yksi lähihistoriamme suurimmista. Se tulee tehdä syvän harkinnan jälkeen. Se ei tarkoita viivyttelyä, mutta kylmäpäistä pohdintaa jäsenyyden tuomista velvotteista sekä vaikutuksista turvallisuusympäristöömme liittyessämme tai liittymättä jätettäessä.
Päätöksen tärkein tavoite on turvata rauha maassamme. Tämä on päätös, jota ei tehdä itsellemme, vaan viime kädessä se on lapsillemme ja lapsen lapsillemme.
Mitä Natoon vielä tulee, Ukrainan tilanne on osoittanut, ettei läheinenkään kumppanuus tuo kriisin sattuessa maaperälle todellista apua. Joko olemme jäseniä tai emme ole. Toki kaikki yhteistyö on tärkeää, mutta se on arvioitava oikeassa kontekstissa.
Toisaalta, kun pohdimme Nato-jäsenyyttä, on meidän pohdittava sitä myös suhteessa Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen tilanne voi muuttua esimerkiksi seuraavien presidentinvaalien seurauksena. Tällä voi olla vaikutuksia Naton toimintaan. Näin ollen myös kahdenväliset suhteet Yhdysvaltoihin ovat tärkeät.
On muistettava, että vaikka tekisimmekin myönteisen Nato-päätöksen, on meidän pidettävä huoli perusasioista.
Kansallista puolustustamme on vahvistettava edelleen. Sen on näyttävä myös puolustusbudjetin kasvuna. Maanpuolustustahto on pidettävä korkealla. EU:n puolustuspoliittista ulottuvuutta kehitettävä edelleen ja tiivistettävä pohjoismaista yhteistyötä.
Viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet kansallisen omavaraisuutemme keskeiseen asemaan. En usko, että kukaan voi juuri nyt kyseenalaistaa omavaraisen elintarvike- tai energiantuotantomme.
Meidän on kyettävä tukemaan kaikin tavoin maanviljelijöitä. Ala on ollut valtavien paineiden alla. Kustannukset ovat nousseet ja kannattavuus laskenut entisestään. Toisaalta samanaikaisesti kauppa takoo entistä suurempia voittoja.
Ruuantuotantoa kansallisesti on lisättävä, ei päinvastoin. Se tarkoittaa selkeitä panostuksia ruuantuotannon sektorille ja alkutuottajalle.
Energian hinnan huima nousu on kurittanut ihan jokaista suomalaista. Se on näkynyt sähkölaskuissa ja bensapumpulla. Ukrainan kriisi ei helpota tilannetta.
Nyt on huolehdittava, että meidän omavaraisuutemme energiatuotannon osalta kasvaa. Uusiutuvaa energiantuotantoa lisattävä ja riippuvuus Venäjästä on katkaistava.
Haastavina aikoina tarvitsemme lujaa yhteisöllisyyttä, päättäväisyyttä ja kylmäpäisyyttä. Suuria päätöksiä ei tehdä kilpaa Twitterissä huutamalla.