Orpon lamasta tuplakasvun tielle
Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti viime viikolla eduskunnassa, että Suomea haastaa ”pidentynyt toimintaympäristön lama”. Tämä merkittävä uutispommi Orpon lamasta jäi monelta huomaamatta.
Miten on mahdollista, että pääministerin näkemyksenä on vain todeta maan olevan lamassa, ilman ratkaisuja? Eikö hallituksen tulisi olla juuri se toimija, joka johtaa meidät pois tästä suosta?
Hallituksen politiikka on todentotta johtanut entisestään kroonistuneeseen talouskasvun puutteeseen. On käynyt kuten edellisellä kokoomuksen johtamalla vaalikaudella 2011–2015. Riitaa haastava ja keskenään toraileva hallitus ei kykene johtamaan Suomea. Luottamus ja tulvaisuudenusko ovat lamaannuksen tilassa.
Tilanne on synkkä: Suomen julkinen velka kasvaa Euroopan nopeinta vauhtia. Työttömyys toiseksi nopeinta. Myös arvonlisävero on jo nostettu lähes Euroopan huipulle. Suomen hapettomassa ilmapiirissä kasvavatkin vain työttömyys, konkurssit, verot ja velka.
Miten Orpon hallitus reagoi vakaviin ongelmiin, kuten esimeriksi pahenevaan työttömyyteen? Se esittää uusia veronkorotuksia, jotka kohdistuvat tällä kertaa lääkkeisiin, majoituksiin, kulttuuriin, liikuntaan, kirjoihin ja joukkoliikenteeseen.
Lisäksi kotitalousvähennyksen leikkaukset iskevät erityisesti pienyrittäjiin ja tavallisiin suomalaisiin. Harmaa talous hyötyy, mutta työllistäville yrittäjille ja palveluita tarvitseville hallituksen veropolitiikka on suuri takaisku.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista kokee, että maa on menossa väärään suuntaan. Ei ole yllätys. Kasvun laiminlyönti on hallituksen suurvirhe. Hallitus jätti kasvutavoitteen agendaltaan pois ja keskittyi pelkästään leikkauksiin ja veronkiristyksiin.
Talous ei tervehdy entistä enemmän tavallisia suomalaisia verottamalla. Hallitus erehtyy pahemman kerran, kun näin kuvittelee.
Pääministerin maalaillessa 20-luvun lama-Suomea järjesti keskusta kasvupäivän, jossa kuunneltiin pienten ja keskisuurten yritysten ajatuksia.
Suomi tarvitsee todellisia kasvuntekijöitä ja rohkeita avauksia, kuten pk-yritysten investointien tukemista verohyvityksin, kasvuun vahvemmin kannustavaa yritysverotusta, veroporkkanaa työn jatkamiselle eläkeiän jälkeen sekä seutukohtaisia paikallisista tarpeista lähteviä kasvusopimuksia.
Keskustan esittämät ratkaisut sisältävät talouden kasvun tukemista myös investoimalla infran kehittämiseen ympäri maata yhden kalliin tunnin junan sijaan sekä helpottamalla työtä pelkäämättömien maahanmuuttoa.
Erityisten talousalueiden perustaminen, alkaen Itäisestä Suomesta, vahvistaisi elinvoimaa. Suomen on aika ottaa mallia maailmalla toimivista käytännöistä ja rohkeasti tuoda ne tänne. Talousalueajattelu on tulevaisuutta.
Tavoitteeksi pitää asettaa talouskasvun tuplaaminen ennustetusta. Kunhan saamme talouskasvumme edes yhden prosenttiyksikön ennustettua korkeammaksi vuosittain, niin julkinen talous voi tasapainottua vaalikaudessa.
Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi, kuten Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemässä veljeksessä.