Keskusta puhuu ihmisille

Puheenvuoro

Keskustassa on tapana toistella ”ettei viestimme mene kansalle perille”.

Tuo voi olla ihan tottakin, mutta sanonta antaa ymmärtää, että vika olisi kansan – tai että ”viestinnässä” on ongelmia.

Itse kukin meistä voi vaikuttaa keskustan viestiin ja sen sisältöön.

Viestinnän syyttelyssä jokainen voi ottaa peilin käteen: meitä paremmat viestintäpuolueet pärjäävät paremmin yksinkertaisesti sen takia, että heidän poliitikkonsa ja aktiivinsa ovat ahkerampia viestijöitä kuin meidän.

Jokainen, niin minä kuin sinäkin, voi viestiä keskustan sanomasta nykyistä tehokkaammin ja vakuuttavammin.

Olennaista on myös se, kenelle puhumme ja miten puhumme.

Olen ollut eduskunnassa pian viisi vuotta, mikä on ihmisen elämässä sangen lyhyt aika. Silti jo tuossa ajassa huomaan omaksuneeni politiikan ja ”poliitikon kielen”.

Tuo kieli vie terän liian usein myös keskustan sanomalta.

Olen pyrkinyt puhumaan kuin ihminen ihmiselle. Vaikka asia olisi vaikea minulle itsellenikin puolustaa ja hyväksyä.

Helpompaa kansanedustajallekin olisi pysytellä jargonin takana piilossa, ja vielä helpompaa piilotella ”asiantuntijoiden takana”.

juha sipilän johdolla keskusta saavutti historiallisen vaalivoiton vuosien matalalennon jälkeen.

Väitän että yksi syy siihen oli se, että viimein tuli joku, joka sanoi suomalaisille suorat sanat: tämä meno ei voi jatkua, muutos tulee meidän johdollamme.

Ongelmaksi muodostui se, että suomalaiset eivät olleet varautuneet niin rajuun menoon, jota Suomen kuntoonlaitto todella vaati.

Puolue ei ollut valmistautunut vaalivoiton jälkeiseen elämään, kun keitaan jälkeen koittikin erämaa.

Omalla vasta toistakymmentä vuotta kestäneellä poliittisen toiminnan ajallani keskustalaiset ovat jatkuvasti puhuneet talouden kieltä.

Sen sijaan että perheiden pöydässä on leipää, viestimme on ollut työllisyysasteen nosto.

Sen sijaan että lapsillamme ja heidän lapsillaan on myös tarjolla maailman paras peruskoulu, viestimme on ollut vaarallinen velkasuhteen kasvu.

Makrotalouden käsitteistä on tullut julkisuuden perusteella aatteemme ja puolueemme keskeinen sisältö.

Voi perustellusti kysyä miksi tämä on näin? Onko keskustasta tullut niin tekninen valtionhoitaja, ettemme osaa viestiä niin, että se osuu ihmisten arkeen tai suorastaan sieluun?

Varmasti pitkä hallitusvastuu 2000-luvulla vaikuttaa tähän. Vaihtoehtona ei suinkaan voi olla se, että alamme tekemään populistista politiikkaa, joka on vahingollista suomalaisille.

Presidentti Kekkonen oli aikanaan viestinnän mestari.

Kekkonen oli itse asiassa omana aikanaan liberaali uudistaja, jonka uudistuksia ja politiikka moni keskustalainenkin aikanaan vastusti.

Silti hänen asemansa ja vaikutusvaltansa vakiintui todella korkean suosion tasolle tavallisen kansan parissa.

Syy oli se, että Kekkonen viesti kansan puolesta, eliittiä vastaan ja myös toimi kansan parhaaksi sanojensa mukaisesti.

Hän ei myöskään kursaillut perustellessaan epäsuosittuja mutta välttämättömiä toimenpiteitä, kun kansa tiesi, että hän oli kuitenkin heidän puolellaan.

Kekkosen tyylistä meillä on paljon opittavaa puolueessamme tänäkin päivänä.

Kun palaamme kesälaitumilta ja alamme valmistautua puoluekokoukseen ja koronan jälkeisiin päätöksiin, muistetaan koukata aina kansan kautta: kerrotaan miksi ehdotuksemme ja tavoitteemme ovat kansan parhaaksi.

Toivotan hyvää kesää kaikille keskustalaisille!

Petri Honkonen Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja ja keskustan toisen kauden kansanedustaja Saarijärveltä.